Fascist conspiracy or communist provocation? – Analysis of the newspapers' discussion on the 1977 arson strike against printing house Kursiivi
DOI:
https://doi.org/10.54332/krim.125095Nyckelord:
Pekka Siitoin, discourse analysis, fascism, newspapersAbstract
Neo-Nazi Pekka Siitoin led a far-right organization Patriotic Popular Front in Finland during the 1970s. At that time, the organization was an exceptional figure among the political and criminal movements in Finland. The most serious crime was the arson strike against the communist printing house Kursiivi in 1977. This article focuses on how this arson strike was discussed in the public debate. The research question is: How did the newspapers define the arson of the printing house Kursiivi and/or the discussion related to it, and what motives were involved in the definition of the different parties? The data consists of the communist Tiedonantaja newspaper, which was printed in the Kursiivi, the Helsingin Sanomat newspaper, and the right-wing Uusi Suomi newspaper. The review period is from 27th November 1977 to 31st January 1978. The method of this paper is critical discourse analysis with the use of social constructivism. The data shows that the definitional struggle of Kursiivi handling of arson focused on the discourse of fascism and the discourses opposing it, which caused alternative discourses to remain in the minority. Political starting points influenced the use of discourses in dealing with arson.
Referenser
Ahonen, P. (2011). The Berlin Wall and the Battle for Legitimacy in Divided Germany. German Politics and Society, 29(2), 40–56. https://doi.org/10.3167/gps.2011.290204
Aitamurto, T. (2004). ”Hyvien perheiden pojat murhasivat kylmästi – miksi?”: Syylliset ja syyttömät Heinojen surmaa seuranneen moraalisen myrskyn pyörteissä kolmessa sanomalehdessä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004923346
Arminen, I. (1989). Juhannustansseista Jumalan teatteriin. Jyväskylä: Gummerus.
Churchill, D., Yeomans, H. & Channing, I. (2022). Historical criminology. New York: Routledge. https://doi.org/10.4324/9780429196911
Dijk, T.A. (1993). Principles of Critical Discourse Analysis. Discourse & Society, 4(2), 249-283. https://doi.org/10.1177/0957926593004002006
Draper, T. (1969). The Ghost of Social-Fascism. Commentary, 47(2), 29–42.
Eerola, T. (2018). Nuoren rikoksentekijän mediavälitteinen mielikuva: Kriittinen diskurssianalyysi Ilta-Sanomien verkkouutisista. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201803011627
Hall, S. (1997). The Work of Representation. Teoksessa S. Hall (toim.), Representation: Cultural Representations and Signifying Practices (s. 13–74). London: Sage Publications.
Hanshew, K. (2012). Terror and democracy in West Germany. Cambridge: Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9781139084123
Haro, L. (2011). Entering a Theoretical Void: The Theory of Social Fascism and Stalinism in the German Communist Party. Critique: Journal of Socialist Theory, 39(4), 563–582. https://doi.org/10.1080/03017605.2011.621248
Hemánus, P. (1966). Helsingin sanomalehtien rikosuutiset: Tutkimus rikosuutisten funktionaalisesti merkitsevistä piirteistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Tampere: Tampereen yliopisto.
Hoffman, B. (2017). Inside terrorism (3. painos). New York: Columbia University Press. https://doi.org/10.7312/hoff17476
Hokkanen, L. (2021). Kenen joukoissa seisoin: Taistolaiset ja valtioterrorin perintö. Jyväskylä: Docendo.
Hurri, M. (1993). Kulttuuriosasto: Symboliset taistelut, sukupolvikonflikti ja sananvapaus viiden pääkaupunkilehden kulttuuritoimituksissa 1945–80. Tampere: Tampereen yliopisto.
Jokinen, A., Suoninen, E. & Juhila, K. (2016). Diskurssianalyysi: Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Tampere: Vastapaino.
Jokinen, C. (2014). Valtioiden harjoittaman terrorismin torjuntaa Suomessa kylmän sodan aikana. Teoksessa A. Kullberg (toim.), Poliittisen väkivallan poluilla (s. 108–122). Turku: Turun yliopisto.
Juppi, P. (2004). "Keitä me olemme? Mitä me haluamme?": Eläinoikeusliike määrittelykamppailun, marginalisoinnin ja moraalisen paniikin kohteena suomalaisessa sanomalehdistössä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:951-39-2034-8
Kalliala, M. (2005). Politiikkaa toisaalla: Poliittinen liike ja laiton toiminta. Espoo: Poliisiammattikorkeakoulu.
Karjalainen, T. (2004). Maan etu vai puhdasta fasismia? Vuoden 1973 poikkeuslakikeskustelun retoriset ulottuvuudet eduskunnassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004943491
Kekkonen, U. (1972). Uudenvuodenpuhe 1972. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.
Kekkonen, U. & Suomi, J. (2004). Urho Kekkosen päiväkirjat: 4, 1975–81. Helsinki: Otava.
Keskisarja, T. (2011). Terrorismin potentiaalinen pikkujättiläinen: Poliittisen väkivallan sarastuskausi 1904–1906. Teoksessa A. Kullberg (toim.), Suomi, terrorismi, Supo: koira, joka ei haukkunut: miksi ja miten Suomi on välttynyt terroristisen toiminnan leviämiseltä? (s. 48–71). Helsinki: WSOY.
Kivivuori, J. (2021). Objektiivisuus empiirisen tutkimuksen tavoitteena: Esimerkkinä kriminologia. Teoksessa K. Nieminen & K. Lähteenmäki (toim.), Empiirinen oikeustutkimus (s. 52–69). Tallinna: Gaudeamus. http://hdl.handle.net/10138/340505
Kivivuori, J., Kemppi, S. & Smolej, M. (2002). Etusivujen väkivalta: Väkivalta iltapäivälehtien etusivuilla, todellisuudessa ja ihmisten peloissa 1980–2000. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. http://hdl.handle.net/10138/242575
Kivivuori, J., Aaltonen, M., Näsi, M., Suonpää, K. & Danielsson, P. (2018). Kriminologia: Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus.
Klemola, P. (1981). Helsingin Sanomat: Sananvapauden monopoli. Helsinki: Otava.
Korhonen, T. (2011). Säännöstelystä markkinoille: Suomen Pankin raha- ja valuuttapolitiikan sääntelyjärjestelmä säännöstelyn ja liberalisoinnin kaudella 1970-1980-luvulla. Helsinki: Suomen Pankki. https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408071783
Kotonen, T. (2015a). Suomalainen syksy: Äärioikeiston poliittinen väkivalta 1970-luvun Suomessa. Kosmopolis: rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen aikakauslehti, 45(3), 44–56.
Kotonen, T. (2015b). Pekka Siitoin ja äärioikeiston lonkerot. Teoksessa M. Pohjola (toim.), Mitä Pekka Siitoin tarkoittaa? (s. 97–124). Turku: Savukeidas.
Kotonen, T. (2018). Politiikan juoksuhaudat: Äärioikeistoliikkeet Suomessa kylmän sodan aikana. Jyväskylä: Atena.
Kotonen, T. (2020). Terminological Games: The Finnish Security Police Monitoring the Far-Right Movements in Finland During the Cold War. Redescriptions, 23(1), 54–70. http://doi.org/10.33134/rds.319
Laaksonen, P., Piela, U., Lahti, P., & Vuori, P. (1989). Hullun kirjoissa: Näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Luukkonen, M. (2022). Rautaesiripun varjossa: Supo idän ja lännen jännitekentässä 1978–1990. Helsinki: Otava.
Malkki, L. (2020). Mitä tiedämme terrorismista. Helsinki: Otava.
Malkki, L. & Sallamaa, D. (2018). To Call or Not to Call It Terrorism: Public Debate on Ideologically-motivated Acts of Violence in Finland, 1991–2015. Terrorism and Political Violence, 30(5), 862–881. https://doi.org/10.1080/09546553.2018.1447191
Pohjola, M. (2015). Mitä Pekka Siitoin tarkoittaa? Turku: Savukeidas.
Pynnönen, A. (2013). Diskurssianalyysi: Tapa tutkia, tulkita ja olla kriittinen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5471-0
Päivän peili (13.11.1978). Radiouutinen Kursiivin tuhopolton oikeudenkäynnistä. Yleisradio. Kuunneltu 29.8.2022, saatavilla osoitteessa https://areena.yle.fi/audio/1-50418649
Rautaheimo, J. & Rainio, S. (2019). Hermo: Murharyhmän mies. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala.
Saari, J. (2010). Suomalainen konsensus: Korpilammen konferenssi (1977) käännekohtana. Yhteiskuntapolitiikka, 75(5), 469–487. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209117761
Seppänen, J. & Väliverronen, E. (2014). Mediayhteiskunta. Tampere: Vastapaino.
Siltala, J. (2011). Suomen sisäisen rauhoittumisen historia 1900-luvulla ja poliittisen väkivallan selitysteoriat. Teoksessa A. Kullberg (toim.), Suomi, terrorismi, Supo: koira, joka ei haukkunut: miksi ja miten Suomi on välttynyt terroristisen toiminnan leviämiseltä? (s. 94–123). Helsinki: WSOY.
Silvennoinen, O., Tikka, M. & Roselius, A. (2016). Suomalaiset fasistit: Mustan sarastuksen airuet. Helsinki: WSOY.
Sinisalo, T. (1978). Niin muuttuu maailma: Muistikuvia ja mielipiteitä. Helsinki: Tammi.
Stalin, J. (1954) Works, Vol. 6, January-November 1924. Moscow: Foreign Languages Publishing House.
Suomi, J. (2000). Umpeutuva latu: Urho Kekkonen 1976–1981. Helsinki: Otava.
Suo-Yrjö, P. (2009). Soson peto: Soson rautatiepysäkillä vuonna 1953 tapahtunut ryöstömurha ja sitä seurannut julkinen keskustelu kuolemanrangaistuksesta. Joensuu: Joensuun yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20090089
Tommila, P., & Ekman-Salokangas, U., Aalto, E. & Salokangas, R. (1988a). Suomen lehdistön historia 7: Hakuteos Savonlinna-Övermarks Tidning: Sanoma- ja paikallislehdistö 1771–1985. Kuopio: Kustannuskiila.
Tommila, P., Ekman-Salokangas, U., Aalto, E. & Salokangas, R. (1988b). Suomen lehdistön historia 5: Hakuteos Aamulehti-Kotka Nyheter: Sanoma- ja paikallislehdistö 1771–1985. Kuopio: Kustannuskiila.
Tommila, P. & Perko, T. (1988). Suomen lehdistön historia 3: Sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle. Kuopio: Kustannuskiila.
Uola, M. (1999). ”Suomi sitoutuu hajottamaan...”: Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura.
Verbeeck, G. (2022). The Return of History as Travesty. Journal of Applied History, 4(1–2), 76–84. https://doi.org/10.1163/25895893-bja10030
Vesikansa, J. (2021a). Satavuotisen lehtisodan ratkaisuvaihe?: Uuden Suomen ja Helsingin Sanomain kilpailu 1956–76 sekä epilogi vuosilta 1976–2020. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7523-6
Vesikansa, J. (2021b). Jyrki Vesikansan sähköpostiviesti tekijälle 10.12.2021. Tekijän hallussa.
Viljakainen, M. (2014). Rikoksen hahmo. Kotimaan rikosuutisointi Aamulehdessä toukokuusta 2011 toukokuuhun 2012. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406241885
Nedladdningar
Publicerad
Nummer
Sektion
Licens
Copyright (c) 2023 KriminologiaJulkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
