Kriminologia

2:2023

Kriminologia — 2023-11-09

Kriittiset tilanteet, väkivalta ja niihin liittyvä stressi ensihoitajien työssä

Hilla Nordquist — 2023-11-09

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten ensihoitajien kohtaamia kriittisiä tilanteita, väkivaltaa ja niihin liittyvää stressiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin EMS Critical Incident Stress -kyselyllä, jossa oli listattuna 31 ensihoitajien työn kriittistä tilannetta. Vastaajat (N = 436) raportoivat työuransa aikana kohtaamiensa kriittisten tilanteiden määrän ja arvioivat niihin liittyvää, viimeisen kuuden kuukauden sisällä kokemaansa stressiä. Aineisto analysoitiin logistisella regressioanalyysilla, khiin neliö -testillä, Kruskal-Wallis -testillä ja Mann-Whitney U-testillä. Yleisimpiä kriittisiä tilanteita, jotka sisälsivät uhan ensihoitajaa itseään kohtaan, olivat tuttujen henkilöiden kohtaaminen ensihoitotehtävillä, mahdollisessa hengenvaarassa olo, aseella uhatuksi tuleminen, aggressiivisten väkijoukkojen kohtaaminen ja pahoinpitelyn kohteena oleminen. Kriittisistä potilastilanteista kuoleman kohtaaminen monessa muodossa, pahoinpidellyn aikuisen kohtaaminen, seksuaalisesti hyväksikäytetyn aikuisen ja eri tavoin laiminlyötyjen ikääntyneiden kohtaaminen erottuivat yleisyydellään muista ensihoitajien kriittisistä tilanteista. Erilaisten kriittisten tilanteiden kohtaaminen yleistyi työuran edetessä. Työkokemusvuodet olivat myös yhteydessä aseellisen uhkauksen ja pahoinpidellyksi tulemisen kokemiseen. Koetulla väkivallalla oli yhteys ensihoitajien työkykyyn ja palautumiseen. Kriittisiin tilanteisiin liittyvän stressin aiheuttajina erottuivat erityisesti ensihoitajan itsensä tekemät virheet sekä erilaiset lapsiin kohdistuneet rikokset ja onnettomuudet. Tällaisella stressillä oli yhteys ensihoitajien työkykyyn ja palautumiseen. Johtopäätöksenä on, että monet ensihoitajien yleisimmin kohtaamista kriittisistä tilanteista ovat taustoiltaan tahallisia ja rangaistavia tekoja, eivätkä onnettomuuksia. Lisätutkimuksia, mielellään pitkittäisasetelmalla, tarvitaan erityisesti kriittisten tilanteiden luonteesta ja ilmaantuvuudesta, väkivaltakokemusten vaikutuksista sekä ennaltaehkäisy- ja tukistrategioista, joilla turvataan ensihoitajan hyvinvointi ja kyky suoriutua työstään myös tulevaisuudessa.

Tapaustutkimus kolmannen sektorin toteuttaman päihdekuntoutusohjelman autonomisesta asemasta avovankilassa

Mia Kilpeläinen — 2023-11-09

Tässä artikkelissa tarkastelemme kolmannen sektorin toimijan (Myllyhoitoyhdistys ry) ja Naarajärven vankilan välistä yhteistyötä vankilaympäristössä toteutettavassa päihdekuntoutusohjelmassa vuosina 2009–2019. Tarkastelumme kiinnittyy kolmannen sektorin toimijan autonomiseen asemaan. Tutkimusta ohjaavat seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Millaisia jännitteitä kuntoutusyhteistyössä on havaittavissa? 2) Miten kuntoutusyhteistyön osapuolet ovat ratkaisseet toimintaperiaatteiden eroavaisuuksien tuomia haasteita? Tutkimuksen taustoittavana tietona on käytetty Vankitietojärjestelmästä poimittua rekisteriaineistoa ohjelmaan osallistuneista vangeista (N = 875) ja päihdekuntoutusta kuvaavia dokumentteja. Varsinaisiin tutkimuskysymyksiin vastataan avaintyöntekijöiden haastattelujen pohjalta (N = 8). Molemminpuolinen luottamus menetelmän toimivuuteen oli vahva. Itsenäisessä ohjelmatoiminnassa esiintyi ristiriitoja, jotka liittyivät osapuolten toisistaan eroaviin käsityksiin riippuvuudesta ja kuntoutumisesta, vankilan tarpeeseen huomioida vankiryhmän erityispiirteet ja tilanteet, ja Myllyhoitoyhdistyksen työn järjestämisen haasteisiin. Hyvin organisoitu keskusteluyhteys osapuolten välillä olisi tärkeää vankilayksikköä ja vankeja hyödyttävän kehittämistyön ja suunnittelun kannalta.

Perhesurmien taustatekijät ja ennaltaehkäisy uhrien läheisten näkökulmasta

Marianne Ellilä — 2023-11-09

Perhesurmat aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä perheen lähipiirissä sekä koko yhteiskunnassa. On tärkeää, että perhesurmia voidaan ennaltaehkäistä taustatekijöitä tunnistamalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata perhesurman uhrien läheisten kokemuksia perhesurmien taustatekijöistä ja ennaltaehkäisystä. Tavoitteena on tuotetun tiedon avulla tunnistaa riskiä perhesurmaan ja auttaa kehittämään perhesurmaa ehkäiseviä tukimuotoja perheille. Tutkimuksessa kerättiin tietoa sähköisellä kyselyllä perhesurman uhrien 17 läheiseltä, joista 11 osallistui myös teemahaastatteluun. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Läheiset kuvailivat perhesurmien taustalle perheeseen ja parisuhteeseen, perhesurmaajan henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen tilanteeseen sekä lapsuuteen ja ammattilaisiin liittyviä tekijöitä. Läheiset kokivat, että perhesurmia voidaan ennaltaehkäistä avunsaamiseen, ammattilaisiin ja yhteiskuntaan liittyvillä tekijöillä. Läheisten kokemukset tuovat esiin ja vahvistavat tietoa niistä taustatekijöistä, joita tunnistamalla ja huomioimalla voidaan edistää perhesurmien ennaltaehkäisyä. Läheiset toivat esille myös konkreettisia keinoja, jotka heidän kokemuksensa mukaan olisivat hyödyksi ennaltaehkäisyssä.

Translasten ja -nuorten perheväkivaltakokemukset

Venla Hakala — 2023-11-09

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että sukupuolivähemmistöön kuuluvat lapset ja nuoret kokevat muita ikäisiään enemmän vanhempien tekemää perheväkivaltaa. Lasten ja nuorten kokeman perheväkivallan ja sukupuolivähemmistöön kuulumisen välistä yhteyttä ei kuitenkaan ole tarkasteltu tarkemmin ja etenkin kotimainen tutkimustieto aiheesta on vähäistä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ristiintaulukoinnin ja logistisen regressioanalyysin keinoin translasten ja -nuorten sukupuolivähemmistöön kuulumisen yhteyttä vanhempien tekemään väkivaltaan. Aineistona käytetään vuoden 2022 kansallisen lapsiuhritutkimuksen aineistoa. Tutkimustulosten mukaan translapset ja -nuoret kokevat muita ikäisiään todennäköisemmin vanhempiensa tekemää henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Logistisen regressioanalyysin tulosten mukaan yhteys kuitenkin katoaa, kun kontrolloidaan muita perheväkivaltakokemusten todennäköisyyteen vaikuttavia muuttujia. Poikkeuksena on muunsukupuolisten lasten ja nuorten kokema henkinen väkivalta. Muunsukupuolisuuden ja henkisen väkivallan välinen yhteys säilyi tilastollisesti merkitsevänä (OR 1,56, CI 1,11–2,19, p = 0,011) muiden tekijöiden vakioimisenkin jälkeen. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että lasten ja nuorten sukupuolivähemmistöön kuulumisen ja vanhempien taholta koetun väkivallan välinen yhteys selittyy pääosin muilla väliin tulevilla tekijöillä. Tulosten perusteella translasten ja -nuorten muita nuoria yleisemmät väkivaltakokemukset näyttäisivätkin johtuvan erilaisten yksilöllisten ja perheeseen liittyvien riskitekijöiden kasautumisesta. Translasten ja -nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointiin ja tarpeisiin tulisikin kiinnittää erityishuomiota ja varmistaa, että sukupuolivähemmistöön kuuluvat alaikäiset ja heidän perheensä saavat riittävää ja asiantuntevaa tukea sekä apua kohtaamiinsa haasteisiin.

Muuttuvat reaktiot rikollisuuteen: Yksityisen turvallisuusalan kontrolli, kontrollin kohteet ja luottamus

Elsa Saarikkomäki — 2023-11-09

Yksityisen turvallisuusalan väkivaltatapaukset ovat viime aikoina tuoneet alan ongelmakohtia esille. Yksityistä turvallisuusalaa on tutkittu enenevissä määrin kriminologian alalla, mutta silti huomattavasti vähemmän kuin perinteistä valtion rikoskontrollia, kuten poliisia. Artikkeli nostaa esiin, että rikoskontrollin yksityistämiskehitys ja sen moninaiset seuraukset ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Yksityisen turvallisuusalan nopea kasvu ja sen roolin laajentuminen julkiselle kentälle kertoo merkittävästä yhteiskunnallisesta muutoksesta. Tässä artikkelissa käyn läpi, mitä tiedetään yksityisen turvallisuusalan kontrollista niiden näkökulmista, jotka julkisessa, puolijulkisessa ja yksityisessä tilassa kohtaavat tätä kontrollia. Tulosten mukaan luottamus yksityiseen turvallisuusalaan on vähäisempää kuin poliisiin. Nuorilla ja vähemmistöryhmillä on epäluottamusta lisääviä kokemuksia häätämisestä, kovista otteista ja epäasiallisesta käytöksestä. Esimerkiksi etnisen profiloinnin kokemuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta voidaan edistää yhdenvertaisuutta ja vähentää syrjäytymistä. Nuoria kunnioittavalla suhtautumisella voidaan luoda positiivisia suhteita ja luottamusta. Artikkeli painottaa, että turvallisuuden yksityistämiskehitystä on tarve ymmärtää aiempaa laajemmin. Keskittyminen pistemäisesti esimerkiksi turva-alan väkivallan ehkäisyyn ja koulutuksen lisäämiseen on tärkeää, mutta ei yksin riitä, vaan tarvitaan lisäksi syvällisempää keskustelua alan roolista ja rakenteellisista ongelmista. Kriminologisessa tutkimuksessa on tärkeää huomioida kontrollintutkimus laajasti, sisältäen niin rikoskontrollin muutokset kuin sen seurauksetkin. Tutkimusta on kehitettävä moniulotteisesti ja monimenetelmällisesti.

Suomen Kriminologinen Yhdistys ry myönsi kriminologian dosentti Elsa Saarikkomäelle ensimmäisen Veli Verkko -palkinnon marraskuussa 2022. Palkinto myönnettiin poikkeuksellisesta kontribuutiosta kriminologiaan. Palkinnon myöntämisen yhteydessä Saarikkomäki piti Veli Verkko -luennon 3.11.2022, johon tämä kirjoitus perustuu.

Rehabilitation, Recognition and Misrecognition

Fergus McNeill — 2023-11-09

The paper is a lightly edited transcript of McNeill’s plenary address at the Finnish Society of Criminology (Suomen Kriminologinen Yhdistys ry) Conference, which took place at the University of Eastern Finland in Joensuu on 3-4^th November 2022.

Yksityisen turvallisuusalan kansainvälinen historia ja kehitystä selittävät taustatekijät

Jyri Paasonen — 2023-11-09

Kirjoitus pohjautuu Paasosen Yksityisen turvallisuusalan historia -teokseen ja hänen aiempaan Kriminologiablogin kirjoitukseensa.

Rikosprosessin portinvartijat – Lähisuhdeväkivallan rikosluonteen rajanveto poliisin puuttumisen näkökulmasta

Monica Fagerlund — 2023-11-09

Lectio praecursoria

Monica Fagerlundin väitöskirja ”Rikosprosessin portinvartijat – Lähisuhdeväkivallan rikosluonteen rajanveto poliisin puuttumisen näkökulmasta” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 10.6.2023. Vastaväittäjänä toimi tutkimusprofessori Timo Harrikari Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti Virve-Maria Toivonen Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista. Väitöskirjan yhteenveto on luettavissa verkko-osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/357913

Changing meanings of ethnicity in the everyday life of Finnish male prisons

Helena Huhta — 2023-11-09

Lectio praecursoria

Helena Huhdan väitöskirja ”Changing meanings of ethnicity in the everyday life of Finnish male prisons” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 7.4.2022. Vastaväittäjänä toimi professori Torsten Kolind Aarhusin yliopistosta ja kustoksena vanhempi yliopistolehtori Tarja Tolonen Helsingin yliopistosta. Väitöskirjan yhteenveto on luettavissa verkko-osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/340907

Criminological Perspectives into Intimate Partner Violence: Uncovering Commonalities between Partner Violence and General Crime

Maiju Tanskanen — 2023-11-09

Lectio praecursoria

Maiju Tanskasen väitöskirja ”Criminological Perspectives into Intimate Partner Violence: Uncovering Commonalities between Partner Violence and General Crime” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 26.5.2023. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Susanne Strand Örebron yliopistosta ja kustoksena professori Janne Kivivuori Helsingin yliopistosta. Väitöskirjan yhteenveto on luettavissa verkko-osoitteessa
http://hdl.handle.net/10138/357552

Poliisin vaikuttavuus - Suoritteiden laskennasta vaikuttavuuden tutkimukseen

Jari Taponen — 2023-11-09

Lectio praecursoria

Jari Taposen väitöskirja ”Poliisin vaikuttavuus - Suoritteiden laskennasta vaikuttavuuden tutkimukseen” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 25.8.2023. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Elsa Saarikkomäki Turun yliopistosta ja kustoksena professori Janne Kivivuori Helsingin yliopistosta. Väitöskirjan yhteenveto on luettavissa verkko-osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/563391