Nuoret kostajina: Kosto-orientaation yhteys nuorten tekemään väkivaltarikollisuuteen

Laura Mielityinen; Eeva Kalliokoski; Sari Hautamäki; Venla Hakala

doi:10.54332/krim.120336

Författare

Laura Mielityinen Tampereen yliopisto
Eeva Kalliokoski Tampereen yliopisto
Sari Hautamäki Tampereen yliopisto
Venla Hakala Tampereen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.54332/krim.120336

Nyckelord:

nuorisorikollisuus, väkivaltarikollisuus, kosto-orientoituneisuus, kosto

Abstract

Kosto-orientaatiolla on aiemmassa tieteellisessä tutkimuksessa todettu olevan yhteys väkivaltarikollisuuteen, mutta ilmiöstä tarvitaan vielä lisätutkimusta etenkin nuorten osalta. Kosto-orientoituneisuudella tarkoitetaan henkilön yleistä valmiutta ja halukkuutta kostaa kokemansa vääryys tai haitta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kosto-orientaation yhteyttä nuorten tekemiin väkivaltarikoksiin. Lisäksi tarkastellaan, onko kosto-orientaation ja väkivaltarikosten yhteydessä eroja tyttöjen ja poikien välillä. Tutkimus perustuu Nuorisorikollisuuskysely 2016 -kyselyaineistoon, johon vastasi 6061 yhdeksäsluokkalaista nuorta eri puolilta Suomea. Analyysimenetelmänä käytetään logistista regressioanalyysia. Tutkimustulosten mukaan aiemmasta tutkimuksesta tunnetut riskitekijät kuten sukupuoli, aiemmat uhrikokemukset, riskinotto, riskirutiinit, vanhempien sosiaalinen kontrolli ja koulun ja koulumatkan turvallisuus ovat yhteydessä väkivaltarikoksiin. Kun muut väkivaltaa selittävät tekijät vakioitiin, kosto-orientaatio oli heikosti yhteydessä väkivaltarikosten tekemiseen. Moderaatioanalyysissa sukupuolten välillä ei ollut merkitsevää eroa kosto-orientaation ja väkivaltarikosten yhteydessä.

Referenser

Allen, T. (2022). The historical analysis of childhood and juvenile delinquency: Implications of American social trend and thought. Juvenile Family Court Journal, 73(3), 33–43. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/jfcj.12225.

Boon, S. & Yoshimura, S. (2016). Avengees’ perspectives on revenge: Commitment as a predictor and relationship type differences. Personal Relationships, 23(3), 475–490. https://doi.org/10.1111/pere.12138

Chester, D. & DeWall, C. N. (2017). Personality correlates of revenge-seeking: Multidimensional links to physical aggression, impulsivity, and aggressive pleasure. Aggressive Behavior, 44, 235–245. https://doi.org/10.1002/ab.21746

Coelho, G., Monteiro, R., Hanel, P., Vilar, R., Gouveia, V., & Maio, G. (2018). Psychometric parameters of an abbreviated vengeance scale across two countries. Personality and Individual Differences, 120, 185–192. https://doi.org/10.1016/j.paid.2017.08.042

Cohen, L. E. & Felson, M. (1979). Social Change and Crime Rate Trends: A Routine Activity Approach. American Sociological Review, 44(4), 588–608. https://doi.org/10.2307/2094589

Denson, T. F., Pedersen, W. C., & Miller, N. (2006). The displaced aggression questionnaire. Journal of Personality and Social Psychology, 90, 1032–1051. https://doi.org/10.1037/0022-3514. 90.6.1032

Eder, A., Mitschke, V. & Gollwitzer, M. (2020). What stops revenge taking? Effects of observed emotional reactions on revenge seeking. Aggressive Behavior, 46(4), 305–316. https://doi.org/10.1002/ab.21890

Ellonen, N. (2008). Adolescent Delinquency and Social Control in Finnish Schools: A Multilevel Analysis. Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention, 9(1), 47-64. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/14043850801990357.

Farrington, D. (2015). Cross-national comparative research on criminal careers, risk factors, crime and punishment. European Journal of Criminology, 12(4), 386–399. https://doi.org/10.1177/1477370815584262

Gardner, & Steinberg, L. (2005). Peer Influence on Risk Taking, Risk Preference, and Risky Decision Making in Adolescence and Adulthood: An Experimental Study. Developmental Psychology, 41(4), 625–635. https://doi.org/10.1037/0012-1649.41.4.625

Gausel, N., Leach, C., Mazziotta, A., & Feuchte, F. (2015). Seeking revenge or seeking reconciliation? How concern for socialimage and felt shame helps explain responses in reciprocal intergroup conflict. European Journal of Social Psychology, 48(1), O62–O72. https://doi.org/10.1002/ejsp.2295

Grasmick, H. G., Tittle, C. R., Bursik, R. J., Jr., & Arneklev, B. K. (1993). Testing the core empirical implications of Gottfredson and Hirschi’s general theory of crime. Journal of Research in Crime and Delinquency, 30(1), 5–29. https://doi.org/10.1177/0022427893030001002

Haapasalo, J. (2006). Kasvuympäristön varhaiset riskitekijät rikollisen käyttäytymisen kehityksessä. Teoksessa P. Honkatukia & J. Kivivuori (toim.), Nuorisorikollisuus. määrä, syyt ja kontrolli (s. 123-152). Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 221. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos.

Heikinmatti, A. (8.3.2022). Nuorten väkivaltarikokset kasvussa, erityisesti Oulun seutu nousee esiin – poliisin mukaan raaistunutta väkivaltaa kuvataan someen. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-12348659 Viitattu 6.6.2022.

Helakorpi, S. & Kivimäki, H. (2021). Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021. Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt. Tilastoraportti 30/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021091446139

Herrenkohl, T., Lee, J., & Hawkins, D. (2012). Risk Versus Direct Protective Factors and Youth Violence. Seattle Social Development Project. American Journal of Preventive Medicine, 43(2S1), 41–56. https://doi.org/10.1016/j.amepre.2012.04.030

Hjelt, Y. (7.12.2021). Alle 15-vuotiaiden väkivalta lisääntynyt huomattavasti, kertovat tilastot – kriminologi: "Tarvittaisiin tutkimusta, mitä siellä on taustalla". Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-12217116 Viitattu 6.6.2022.

Kaakinen, M. & Näsi, M. (2021a). Nuorisorikollisuus. Teoksessa I. Kolttola (toim.), Rikollisuustilanne 2020. Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa (s. 179-198). Katsauksia 49/2021. Helsinki: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. http://hdl.handle.net/10138/337259

Kaakinen, M. & Näsi, M. (2021b). Nuorisorikollisuuden esiintyvyys ja tekomäärät Suomessa 1995–2020. Kriminologia, 1(1), 5–19. https://doi.org/10.54332/krim.109017

Kaakinen, M., Kivivuori, J., Enzmann, D., Raeste, A., & Näsi M. (2022). School and home-based responding in an online youth crime survey: A natural experiment related to school lockdown in spring 2020. Nordic Journal of Criminology. Julkaistu ennakkoon verkossa. https://doi.org/10.1080/2578983X.2022.2097901

Kalliokoski, E. (2022). Kostavatko nuoret? Kosto-orientoituneisuuden yhteys nuorten tekemään väkivalta- ja viharikollisuuteen. Pro gradu -tutkielma. Tampereen Yliopisto. ps://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204274015

Kinnunen, A. (2021). Nuorten kokonaisrikollisuuden seuranta ja rikosten ehkäisy oikeusministeriössä. Kriminologia, 1(1), 91–99. https://doi.org/10.54332/krim.109022

Kivivuori, J., Savolainen, J. & Aaltonen, M. (2016). The revenge motive in delinquency: Prevalence and predictors. Acta Sociologica, 59(1), 69–84. https://doi.org/10.1177/0001699315607969

Kivivuori, J., Aaltonen, M., Näsi, M., Suonpää, K., & Danielsson, P. (2018). Kriminologia: rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus.

Kristy, M., Melde, C., Taylor, T., Freng, A., & Esbensen F-A. (2013). Gang Membership and Adherence to the ‘Code of the Street.’. Justice Quarterly, 30(3), 440–68. https://doi.org/10.1080/07418825.2012.684432

Laine, L. & Lehtinen, T. (17.3.2022). Turun ytimessä rehottaa nöyryyttävä väkivalta – Nuoret uhrit ja heidän äitinsä kertovat, mitä Hansakorttelissa tapahtuu. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000008683738.html Viitattu 6.6.2022.

Loeber, R. & Farrington, D. (2001). Executive summary. Teoksessa R. Loeber & D. Farrington (toim.), Child delinquents development, intervention, and service needs (s. xix–xxxii). Newbury Park: SAGE.

Lowe, C., Ellonen, N., Miller, B., & Peltonen, K. (2020). Best Served Cold: Vengeful Attitudes and Violence among Finnish Adolescents. Deviant Behavior, 43(2), 163–178. https://doi.org/10.1080/01639625.2020.1789379

Maimon, D. & Browning. C.R. (2010). Unstructured Socializing, Collective Efficacy, and Violent Behavior Among Urban Youth. Criminology, 48(2), 443–74. https://doi.org/10.1111/j.1745-9125.2010.00192.x

MacDonald, J. M., Piquero, A. R., Valois, R. F., & Zullig, K. J. (2005). The Relationship Between Life Satisfaction, Risk-Taking Behaviors, and Youth Violence. Journal of Interpersonal Violence, 20(11), 1495–1518. https://doi.org/10.1177/0886260505278718

McDonald, K. & Lochman, J. (2012). Predictors and Outcomes Associated with Trajectories of Revenge Goals from Fourth Grade through Seventh Grade. Journal of Abnormal Child Psychology, 40(2), 225–236. https://doi.org/10.1007/s10802-011-9560-0

McDonald, K. & Asher, S. (2018). Pacifists and Revenge-Seekers in Response to Unambiguous Peer Provocation. Journal of Youth and Adolescence, 47(9), 1907–1925. https://doi.org/10.1007/s10964-017-0767-4

Merton, R. K. (1938). Social Structure and Anomie. American Sociological Review, 3(5), 672–682. https://doi.org/10.2307/2084686

Näsi, M. (2016). Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016. Katsauksia 18/2016. Helsinki: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. http://hdl.handle.net/10138/169509

Pratt, T.C. & Cullen. F.T. (2000). The Empirical Status of Gottfredson and Hirschi’s General Theory of Crime: A Meta-Analysis. Criminology, 38(3), 931–64. https://doi.org/10.1111/j.1745-9125.2000.tb00911.x

Recchia, H., Wainryb, C., & Pasupathi, M. (2019). “I wanted to hurt her”: Children’s and adolescents’ experiences of desiring and seeking revenge in their own peer conflicts. Social Development, 28(4), 840–853. https://doi.org/10.1111/sode.12370

Rose, A. J. & Asher, S. R. (1999). Children's goals and strategies in response to conflicts within a friendship. Developmental Psychology, 35, 69–79. https://doi.org/10.1037/0012-1649.35.1.69

Sambou, S. & Piispa, M. (2019). Toimintamalli rikoksilla oireileville nuorille. Kehittämistyöryhmän ehdotus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-764-9

Smetana, J. G., Campione-Barr, N., & Yell, N. (2003). Children’s Moral and Affective Judgments Regarding Provocation and Retaliation. Merrill-Palmer Quarterly - Journal of Developmental Psychology, 49(2), 209–236. https://doi.org/10.1353/mpq.2003.0010

Stillwell, A., Baumeister, R., & Del Priore, R. (2008). We're All Victims Here: Toward a Psychology of Revenge. Basic and Applied Social Psychology, 30(3), 253–263. https://doi.org/10.1080/01973530802375094

Sutherland, E. (1939). Principles of criminology (3. painos). Chicago: J.B. Lippincott Company.

Uzun, G. (2018). Vengeance scale: reliability and validity study with gender differences. Quality & Quantity, 52(2), 1455–1469.

Vazsonyi, A. T., Mikuška, J., & Kelley. E.L. (2017). It’s Time: A Meta-Analysis on the Self-Control-Deviance Link. Journal of Criminal Justice, 48, 48–63. https://doi.org/10.1016/j.jcrimjus.2016.10.001

Vuorensyrjä, M. & Fagerlund, M. (2016). Poliisibarometri 2016. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta. Sisäministeriön julkaisu 27/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-107-7

Wolfe, D. A., Jaffe P. G., & Crooks, C. V. (2006). Adolescent risk behaviors. Why teens experiment and strategies to keep them safe. Yale University Press. https://doi.org/10.12987/9780300127447