Kriminologisen rekisteritutkimuksen kehityssuuntia Pohjoismaissa
(Veli Verkko –luento 14.12.2020)
Abstract
Rikollisuutta koskevien rekisteriaineistojen tutkimuskäyttö on lisääntynyt 2000-luvulla voimakkaasti Pohjoismaissa ja myös Suomessa. Kriminologisen tutkimuksen mahdollisuudet ovat parantuneet rekisterilinkkausaineistojen aikaisempaa paremman saatavuuden myötä, ja erityisesti Tilastokeskuksen etäkäyttöjärjestelmä FIONA:n perustaminen on ollut tärkeä uudistus. Rekisteriaineistoja on hyödynnetty viime vuosina sekä rikollisuuden syiden että rikosseuraamusten vaikutusten pohjoismaisessa tutkimuksessa varsin monipuolisesti. Yksilötasoisilla pitkittäisaineistoilla päästään kiinni huomattavasti aggregaattitilastoja tarkempaan rikollisuuden muutosten analyysin ja niitä voidaan hyödyntää aikaisempaa uskottavammassa kausaalivaikutusten tutkimuksessa. Luonnollisten koeasetelmien ja kvasikokeellisten tutkimusmenetelmien kehitys on hyödyttänyt rekisteritutkimusta selvästi ja nostanut osaltaan rekisteriaineistojen käyttöarvoa.
Kirjoitus perustuu 14.12.2020 pidettyyn Veli Verkko -luentoon.
