Institutionaalinen väkivalta ja sosiaalinen kärsimys rikostaustaisten naisten palvelukokemuksissa
DOI:
https://doi.org/10.54332/krim.147337Keywords:
rikostaustaiset naiset, institutionaalinen väkivalta, — sosiaalinen kärsimys, palvelukokemusAbstract
Rikostaustaisilla naisilla on runsaasti julkisiin palveluihin kohdistuvia tarpeita, joita palvelujärjestelmässä ei välttämättä tunnisteta eikä niihin aina vastata tarkoituksenmukaisesti. Artikkelissa syvennytään tuomiotaan vankilassa suorittavien naisten kielteisiin palvelukokemuksiin. Analyysissa hyödynnetään institutionaalisen väkivallan ja sosiaalisen kärsimyksen käsitteitä. Institutionaalinen väkivalta viittaa palvelurakenteiden mahdollistamaan vahingolliseen toimintaan ja kaltoinkohteluun, jossa instituutioiden lainmukainen ja oikeana pidetty toiminta on tuen tarvitsijan näkökulmasta kuitenkin haitallista. Instituutioiden toiminnasta aiheutuvan väkivallan haittaa ja vahingollisuutta tarkastellaan yksilön kokemana sosiaalisena kärsimyksenä.
Teoreettisena viitekehyksenä toimii positiointiteoria, jonka avulla analysoidaan naisten itsepositiointia heidän kertoessaan kielteisistä palvelukokemuksistaan sekä tilanteisiin kytkeytyvien oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuiden määrittymistä. Tutkimuksen aineisto koostuu 22 naisen yksilöhaastattelusta. Tutkimuksessa kysymme, millaista institutionaalista väkivaltaa ja sosiaalista kärsimystä rikostaustaisten naisten kielteisistä kokemuksista palveluinstituutioissa voidaan tunnistaa sekä miten naiset asemoivat itsensä kertoessaan näistä kokemuksista.
Tutkimustuloksina esitellään neljä positiota: haastava oppilas, kaltoinkohdeltu lapsi, riippuvuuksien kuormittama sekä hoitoa saamaton potilas. Positioissa koettu sosiaalinen kärsimys ilmentyi oikeuksien toteutumatta jäämisessä, instituution lakisääteisten palveluvelvoitteiden sivuuttamisessa ja naisille palvelunkäyttäjinä määrittyneessä vastuussa ”todistaa” oma avun tarpeensa ja oikeutensa tukeen. Institutionaalinen väkivalta jäsentyi suoraksi ja aktiiviseksi mutta samaan aikaan piilossa olevaksi sekä ajallisesti pitkäkestoiseksi ja palveluinstituutioiden arkeen normalisoituneeksi ilmiöksi. Tulokset havainnollistavat institutionaalisen väkivallan muotojen samanaikaisuutta ja ajallista jatkumoa naisten elämänkulussa.
References
Azeredo, Y. N. & Schraiber, L. B. (2017). Institutional Violence and Humanization in Health: Notes to Debate. Ciência & Saúde Coletiva, 22(9), 3013–3022. https://doi.org/10.1590/1413-81232017229.13712017
Bourdieu, P. (1999). The Weight of the World: Social Suffering in Contemporary Society. Cambridge University Press.
Bourdieu, P. & Wacquant, L. J. D. (1992). An Invitation to Reflexive Sociology. Polity Press.
Braun, V. & Clarke, V. (2006). Using Thematic Analysis in Psychology. Qualitative Research in Psychology, 3(2), 77–101. https://doi.org/10.1191/1478088706qp063oa
Clemente, M., Padilla-Racero, D., Espinosa, P., Reig-Botella, A. & Gandoy-Crego, M. (2019). Institutional Violence Against Users of the Family Law Courts and the Legal Harassment Scale. Frontiers in Psychology, 10(1). https://doi.org/10.3389/fpsyg.2019.00001
Cooper, V. & Whyte, D. (2017). The Violence of Austerity. Pluto Press.
Demant, M. & Lorenz, F. (2020). Interactions of Shame: Violence Against Children in Residential Care. Teoksessa L. Frost, V. Mayar-Haas, H. Schoneville & A. Sicora (toim.) Shame and Social Work: Theory, Reflexivity and Practice (s. 99–118). Policy Press.
Feingold, Z. R. (2021). The Stigma of Incarceration Experience: A Systematic Review. Psychology, Public Policy, and Law, 27(4), 550–569. https://doi.org/10.1037/law0000319
Frost, L. & Hoggett, P. (2008). Human agency and social suffering. Critical Social Policy, 28(4), 438–460. https://doi.org/10.1177/0261018308095279
Goffman, E. (1963). Stigma: Notes on the Management of Spoiled Identity. Penguin.
Gregory, D. M. & Russell, C. K. (1999). Cancer Stories: On Life and Suffering. McGill-Queen’s University Press.
Harré, R. & van Langenhove, L. (1991). Varieties of Positioning. Journal for the Theory of Social Behaviour, 21(4), 393–407. https://doi.org/10.1111/j.1468-5914.1991.tb00203.x
Harré, R. & van Langenhove, L. (1999). The Dynamics of Social Episodes. Teoksessa R. Harré & L. van Langenhove (toim.) Positioning Theory: Moral Contexts of Intentional Action (s. 1–13). Blackwell.
Harré, R. & Moghaddam, F. (2003). The Self and Others: Positioning Individuals and Groups in Personal, Political, and Cultural Contexts. Prager.
Huilla, H., Peltola, M. & Kosunen, S. (2021). Symbolinen väkivalta huono-osaisten alueiden kaupunkikouluissa. Sosiologia, 58(3), 253–267. https://journal.fi/sosiologia/article/view/124611
Hydén, M. (2005). ‘I Must Have Been an Idiot to Let it Go On’: Agency and Positioning in Battered Women’s Narratives of Leaving. Feminism & Psychology, 15(2), 169–188. https://doi.org/10.1177/0959353505051725
Juva, I. (2019). Who Can Be ‘Normal’?: Constructions of Normality and Processes of Exclusion in Two Finnish Comprehensive Schools. University of Helsinki.
Järvensivu, A. (2016). Hiljaisuudesta kertomuksiksi. Työelämän sosiaalisesta kärsimyksestä. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 53(3), 178–187. https://journal.fi/sla/article/view/59157
Karttunen, T. (2019). Naiserityistä päihdehoitoa. Etnografinen tutkimus päihdehoitolaitoksen naistenyhteisöstä. JYU Dissertations 118. Jyväskylän yliopisto.
Karttunen, T., Törölä, M. & Jutila, E. (2023). Traumainformoitu viitekehys aineistonkeruussa. Esimerkkinä RITA-tutkimushanke. Teoksessa E. Heino, H. Kara & J. Simola (toim.) Tutkiva sosiaalityö. Sosiaalityö ja moninaisuus (s. 147–158). Talentia & Sosiaalityön tutkimuksen seura. https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2023/08/tutkiva_sosiaalityo_2023.pdf
Kersting, X. A. K., Hirsch, S. & Steinert, T. (2019). Physical Harm and Death in the Context of Coercive Measures in Psychiatric Patients: A Systematic Review. Frontiers in Psychiatry, 10, 400. https://doi.org/10.3389/fpsyt.2019.00400
Koivula, M., Ellonen, N., Ikonen, R. & Paavilainen, E. (2021). Nuorten kaltoinkohtelukokemukset ammatillisissa perhekodeissa ja lastensuojelulaitoksissa. Yhteiskuntapolitiikka, 86(3), 263–274. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060936128
Kumar, S., Guite, H. & Thornicroft, G. (2001). Service Users’ Experience of Violence within a Mental Health System: A Study Using Grounded Theory Approach. Journal of Mental Health, 10(6), 597–611. https://doi.org/10.1080/09638230120041353
Kuronen, M., Virokannas, E. & Salovaara, U. (2021). Women, Vulnerabilities and Welfare Service Systems. Routledge Advances in Social Work. Routledge.
van Langenhove, L. (2017). Varieties of Moral Orders and the Dual Structure of Society: A Perspective from Positioning Theory. Frontiers in Sociology, 2, 1–13. https://doi.org/10.3389/fsoc.2017.00009
Lehrer D. (2021). Trauma-Informed Care: The Importance of Understanding the Incarcerated Women. Journal of correctional health care : the official journal of the National Commission on Correctional Health Care, 27(2), 121–126. https://doi.org/10.1089/jchc.20.07.0060
Luxenberg, T., Spinazzola, J. & van der Kolk, B. (2001). Complex Trauma and Disorders of Extreme Stress (DESNOS) Diagnosis, Part One: Assessment. Directions in Psychiatry, 21(25), 373–393.
Lynch, S. M., DeHart, D. D., Belknap, J. E., Green, B. L., Dass-Brailsford, P., Johnson, K. A. & Whalley, E. (2014). A Multisite Study of the Prevalence of Serious Mental Illness, PTSD, and Substance Use Disorders of Women in Jail. Psychiatric Services, 65(5), 670–674. https://doi.org/10.1176/appi.ps.201300172
McCallum, S. L., Mikocka-Walus, A. A., Gaughwin, M. D., Andrews, J. M. & Turnbull, D. A. (2015). “I’m a Sick Person, not a Bad Person”: Patient Experiences of Treatment for Alcohol Use Disorders. Health Expectations: An International Journal of Public Participation in Health Care and Health Policy, 19(4), 828–841. https://doi.org/10.1111/hex.12379
Metteri, A. (2012). Hyvinvointivaltion lupaukset, kohtuuttomat tapaukset ja sosiaalityö. Tampere University Press.
Perälä, R. & Leppo, A. (2022). Turha kärsimys. Päihteisiin liittyvät institutionaaliset ongelmatilanteet eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuissa. Yhteiskuntapolitiikka, 87(1), 45–55. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021519157
Piippo, S., Törölä, M., Karttunen, T., Jutila, E., Salovaara, U. & Kuronen, M. (tulossa 2025). Naisvankien traumakokemusten tutkiminen ja osallisuus tiedontuotannossa.
Redman, J. & Fletcher, D. R. (2021). Violent Bureaucracy: A Critical Analysis of the British Public Employment Service. Critical Social Policy, 42(2), 306–326. https://doi.org/10.1177/02610183211001766
Ryder, J. A. (2020). Enhancing Female Prisoners’ Access to Education. International Journal of Crime, Justice and Social Democracy, 9(1), 139–149. https://doi.org/10.5204/ijcjsd.v9i1.1468
Salovaara, U. (2019). Rikoksista tuomitut naiset. Yhteisöstä erottaminen ja takaisinliittymisen mahdollisuudet. Acta Poenologica 1/2019. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus.
Salovaara, U. (2021). Vankilasta vapautuvien naisten tuen tarve ja tukemisen mahdollisuudet. Teoksessa A.-L. Matthies, A.-R. Svenlin & K. Turtiainen (toim.) Aikuissosiaalityö. Tieto, käytäntö ja vaikuttavuus (s. 174–187). Gaudeamus.
Stanley, E. (2015). Responding to State Institutional Violence. The British Journal of Criminology, 55(6), 1149–1167. https://doi.org/10.1093/bjc/azv034
Rautanen, M., Harald, K. & Tyni, S. (toim.) (2023). Vankien terveys ja hyvinvointi 2023. Wattu IV -vankiväestötutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Viitanen, P. (2013). The Health, Work Ability and Healthcare Needs of Finnish Female Prisoners. Tampere University Press.
Virokannas, E. (2017). Eriarvoisuuden kokemuksia ja hallinnan suhteita hyvinvointipalvelujärjestelmässä. Huumeita käyttävien naisten ”standpoint”. Yhteiskuntapolitiikka, 82(3), 274–283. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017102350239
Virokannas, E., Salovaara, U., Krok, S. & Kuronen, M. (2021). Finnish Welfare Service System from the Standpoint of Women in Vulnerable Life Situations. Teoksessa M. Kuronen, E. Virokannas & U. Salovaara (toim.) Women, Vulnerabilities and Welfare Service Systems (s. 26–38). Routledge Advances in Social Work. Routledge.
Weigert, K. M. (2010). Structural Violence. Teoksessa G. Fink (toim.) Stress of War, Conflict and Disaster (s. 126–133). Elsevier Academic Press.
Downloads
Published
Issue
Section
License
Copyright (c) 2025 KriminologiaJulkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
