Kriminologia-lehdessä julkaistaan vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, jotka voivat olla empiirisiä, teoreettisia tai metodologisia. Lehti julkaisee myös systemaattisia katsauksia. Vertaisarviointiprosessi noudattaa Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan käytäntöjä. Lehti julkaisee suomen- ja ruotsinkielisisiä kirjoituksia. Toimitus voi erityisistä syistä sallia kutsumenettelyn kautta julkaisemisen myös englannin kielellä.
Artikkelikäsikirjoitusten enimmäispituus on 6 000 sanaa. Käsikirjoituksen pituuteen lasketaan myös abstraktit, viitteet ja lähdeluettelo. Artikkeliin liitetään sekä suomen- tai ruotsinkielinen että englanninkielinen abstrakti (enintään 200 sanaa) sekä 3–5 artikkelin sisältöä kuvaavaa asiasanaa suomeksi tai ruotsiksi sekä englanniksi. Abstraktin tulisi sisältää tiedot tutkimuskysymyksestä tai -ongelmasta, tutkimusaineistosta, sen menetelmistä sekä tutkimuksen tuloksista.
Lehdessä julkaistaan myös lyhyempiä vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita ("short report"). Näitä vertaisarvioituja artikkeleita koskevat samat muotoseikkavaatimukset kuin varsinaisia artikkeleita. Lyhyempien artikkelien enimmäispituus on 3 500 sanaa viitteineen ja lähteineen.
Sekä täysimittaisten että lyhyempien vertaisarvioitujen artikkelien toivotaan noudattavan perinteistä IMRaD-rakennetta (Introduction, Methods, Results, Discussion), jossa erottuvat:
Rakenteesta voi kuitenkin tarvittaessa joustaa, mikäli se on hyvin perusteltua.
Toimitus pyytää lehden julkaisuohjelmaan soveltuvista tieteellisistä artikkelikäsikirjoituksista kahden riippumattoman asiantuntijan ennakkoarviot, joiden perusteella se tekee julkaisupäätöksen. Vertaisarvioinnin vuoksi artikkelikäsikirjoitus ja kaikki siihen liittyvät tiedostot tulee lähettää sähköisen järjestelmän antamien ohjeiden mukaan huolellisesti anonymisoituina. Lisätietoja vertaisarviointiprosessista löytyy täältä.
Lisäksi lehdessä julkaistaan puheenvuoroja ja luentoja, joiden enimmäispituus on 3 000 sanaa, sekä kirja-arvosteluja, joissa enintään 1 500 sanaa viitteineen ja lähteineen. Kirja-arvostelun otsikko merkitään seuraavalla tavalla: Ensimmäinen rivi lihavoituna: Arvioitavan teoksen kirjoittaja, arvioitavan teoksen nimi. Toinen rivi: Kustannuspaikka: Kustantaja, julkaisuvuosi, sivumäärä (s.). Rohkaisemme keksimään kirja-arvostelulle lisäksi otsikon, joka kuvaa sekä arvostelua että arvosteltavaa teosta.
Lehdessä voidaan julkaista myös lektioita. Väitöksen lektiota voi tarjota lehteen oman väitöstieteenalan mukaisessa muodossa ja sillä kielellä, millä se on suomalaisessa yliopistossa pidetty. Toimitusprosessissa harkitaan tarpeiden mukaan tekstin muotoiluja.
Kriminologia-lehteen lähetettävät käsikirjoitukset jätetään sähköisen Journal.fi-julkaisujärjestelmän kautta. Järjestelmään jätetään seuraavat dokumentit:
3.1. Yleisohjeet
Kriminologia-lehteen tarjottavan käsikirjoituksen ensimmäinen versio on viittaustyyliltään ja muotoilultaan vapaa. Mikäli käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi tai vertaisarvioitavaksi, lehden toimitus pyytää kirjoittajia toimittamaan tekstistä lehden tyyliin muokatun version (tarkemmat ohjeet alla). Pyydämme kuitenkin välttämään keskustelevia alaviitteitä käsikirjoituksissa jo ensimmäisen käsikirjoitusversion kohdalla.
Kriminologia-lehti noudattaa muotoilultaan American Psychological Associationin (APA) uusimman version (7. painos) viittaus- ja muotoilukäytäntöjä. Fontti on Times New Roman ja kirjasinkoko 12. Rivinväli on kaksinkertainen (2,0), marginaalit joka reunasta 2,54 cm. Kappalejako merkitään tyhjällä rivillä. Kaikki käsikirjoitustiedostot tulee laatia ilman tekstinkäsittelyohjelmien asettelutoimintoja.
Kursivointia käytetään vieraskielisiin sanoihin ja termeihin. Myös keskeisimmät suomenkieliset termit voi halutessaan kursivoida. Otsikot lihavoidaan.
Artikkelin kirjoittaja on itse vastuussa tekstinsä virheettömyydestä ja oikeakielisyydestä. Kirjoittajan on huolehdittava tekstinsä oikoluvusta.
Kriminologia noudattaa artikkelien kohdalla arviointiprosessissa molemminpuolista anonymiteettiä. Omaan tekstiin viitatessa tekstiin viitataan samalla tavalla kuin kaikkiin muihinkin teksteihin, paljastamatta kuitenkaan kyseessä olevan oma tekstisi.
3.2. Lähdeviitteet
Lähdeviitteet sijoitetaan American Psychological Associationin ohjeiden mukaisesti tekstin sisään sulkeisiin siten, että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen julkaisuvuosi ja lopuksi viittauksen sivunumerot (esim. Nousiainen, 1991, s. 37–39). Mikäli viittaus kohdistuu useampaan lähteeseen, lähteet merkitään aakkosjärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puolipisteillä (esim. Elomäki & Ylöstalo, 2017, s. 90; Mattila, 2016, s. 112). Lähdeviitteen loppuun merkataan DOI-tunnus kaikkien niiden julkaisujen osalta, joilla sellainen on. Voit halutessasi kopioida käsikirjoituksen kirjallisuusluettelon järjestelmän kenttään 'Viitetiedot' tekstin lähettämisen yhteydessä.
Kaksi tekijää erotetaan toisistaan &-merkillä. Mikäli lähteenä mainitaan teos, jonka tekijöinä on useampi kuin kaksi henkilöä, merkitään ensimmäisen nimi ja ym.-lisäys (Lahtinen ym., 2020, s. 123). Viitattaessa uudelleen viimeisimpään lähteeseen käytetään lyhennettä (emt.) – myös sähköisiin yms. lähteisiin viitattaessa – sekä lisätään mahdolliset sivunumerot (emt., s. 140–142).
3.3. Lainaukset ja lainausmerkkien käyttö
Lyhyet, suorat lainaukset merkitään lainausmerkeillä ” ja ”. Pitkät, yli kolmelle riville menevät lainaukset erotetaan leipätekstistä omaksi sisennetyksi kappaleekseen. Sisennys riittää ilmaisevaan lainauksen, eli lainausmerkkejä tai kursiiveja ei tarvita.
Mahdolliset suoran lainauksen sisällä tehdyt poistot merkitään kahdella ajatusviivalla: ” – – ”.
Englannin kielestä tuttuja lainausmerkkejä ’ ja ’ käytetään ainoastaan sitaatin sisäisten lainauksien merkitsemiseen. Korostettavaksi haluttavat käsitteet voi kursivoida tai merkitä lainausmerkeillä ” ja ”.
3.4. Kuviot ja taulukot
Kuviot ja taulukot toimitetaan erillisenä word-tiedostona, mutta käsikirjoitukseen merkitään asianmukaisesti kunkin kuvion ja taulukon paikka. Otsikot sijoitetaan kuvion alapuolelle ja taulukon yläpuolelle, selitteet molempien alapuolelle. Kuviot ja taulukot numeroidaan juoksevasti. Kuviot ja taulukot tulee toimittaa muokattavassa muodossa.
3.5. Loppuviitteet
Keskustelevia alaviitteitä pyydetään välttämään käsikirjoituksissa. Mikäli käsikirjoituksessa käytetään loppuviitteitä, ne numeroidaan juoksevasti käsin ilman tekstinkäsittelyohjelman automaattista asettelutoimintoa ja sijoitetaan tekstin loppuun ennen lähdeluetteloa. Ennen viitteitä tulee otsikko VIITTEET.
3.6. Lähdeluettelon laatiminen
Viitattu kirjallisuus liitetään käsikirjoituksen loppuun otsikolla KIRJALLISUUS. Lähdeluettelossa ei käytetä asetuksia vaan lähteet kirjoitetaan sellaisinaan luetteloksi, jossa jokaisen lähteen välissä on yksi tyhjä rivi.
Luettelo laaditaan APAn ohjeiden mukaisesti, tekijän (myös teoksen toimittaja) sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Jos samalta tekijältä on useampi teos, ne merkitään kronologisesti vanhemmasta uudempaan. Mikäli lähdeluettelossa on useampia saman kirjoittajan samana vuonna ilmestyneitä julkaisuja, merkitään julkaisuvuoden perään julkaisuja erottamaan kirjain (2015a, 2015b). Pienellä alkukirjaimella alkavia sukunimen etuliitteitä (kuten von ja af) ei oteta huomioon aakkostaessa, isolla alkukirjaimella kirjoitettavat (kuten Mc ja O’) taas otetaan.
Lähteistä ilmoitetaan (tässä järjestyksessä) kirjoittajan sukunimi, etunimen ensimmäinen kirjain, julkaisun ilmestymisvuosi, otsikko kokonaisuudessaan, kustantajan sijaintipaikkakunta ja kustantaja. Artikkeleista ja laitossarjojen julkaisuista merkitään edellisen lisäksi otsikon jälkeen lehden tai laitossarjan nimi ja numero, lehden vuosikerta ja numero sekä sivunumerot. Isoja ja pieniä kirjaimia teosten nimissä käytetään kullekin kielelle ominaisten konventioiden mukaan. Kaksiosaiset englanninkieliset otsikot erotetaan toisistaan kaksoispisteellä. Suomenkielisissä väliin tulee piste.
DOI-tunnukset lisätään myös lähdeluetteloon niiden tieteellisten artikkeleiden ja muiden julkaisujen osalta, joissa tunnus on käytössä. Jos on, tunnus lisätään viitteessä (hyperlinkkinä) viimeisen pisteen jälkeen täysmittaisena: https://doi.org.<tunnus> (huom. ei pistettä doi-tunnuksen perään).
Toimituksella on oikeus hylätä käsikirjoitukset, joissa ei ole noudatettu edellä esitettyjä ohjeita. Kirjoittajille voidaan kuitenkin antaa mahdollisuus korjata käsikirjoitusta eri työvaiheissa. Kriminologia-lehti ei vastaa käsikirjoitusten, kuvien tai muun materiaalin säilyttämisestä tai palauttamisesta muutoin kuin toimitusprosessin ajan. Lisätietoja saa tarvittaessa toimitukselta.
Kriminologia on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön ohjeistusta (https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto) sekä tieteellisten seurain valtuuskunnan myöntämän tiedekustantamisen vertaisarviointitunnuksen mukaisia hyviä käytäntöjä (https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus/lisatietoa-vertaisarvioinnista).
Kriminologia on vertaisarvioitu, kriminologisia alkuperäiskäsikirjoituksia julkaiseva kotimainen tiedejulkaisu. Se on luettavissa välittömästi ja maksutta numeron ilmestyttyä. Kirjoituksia julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi. Lehdessä julkaistut artikkelit käyvät läpi anonyymin vertaisarvioinnin TSV:n vertaisarviointikäytäntöjen mukaisesti.
Kriminologia-lehteä julkaisee Suomen Kriminologinen Yhdistys ry.
