Poliisiasia vai ei - Institutionaalinen rajanveto kuritusväkivaltaepäilyissä
DOI:
https://doi.org/10.54332/krim.152078Keywords:
lapset, lähisuhdeväkivalta, kuritusväkivalta, kriminalisointi, institutionaalinen rajanvetoAbstract
Lapsiin kohdistunut kuritusväkivalta on ollut Suomessa kriminalisoitua vuodesta 1983 lähtien. Kriminalisoinnista huolimatta kuritusväkivaltatapaukset eivät ole useinkaan edenneet poliisille asti. Lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumisen vahvistamiseksi ilmoitusvelvollisuutta laajennettiin vuonna 2015 siten, että lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten on ilmoitettava väkivaltaepäilyistä lastensuojelun lisäksi myös poliisille. Lakimuutos on lisännyt kuritusväkivallan ilmituloa poliisille, mutta tästä huolimatta poliisin institutionaalinen raja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumisessa on edelleen arvioitu korkeaksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, mitkä tekijät saavat ammattilaiset rajaamaan kuritusväkivaltaepäilyjä rikostutkinnan ulkopuolelle ja millaisena rikosprosessin merkitys kuritusväkivaltaepäilyissä nähdään. Artikkeli perustuu 26 lapsirikosasioiden parissa työskentelevän ja työssään käytännön rajanvetoon osallistuvan ammattilaisen haastatteluihin. Haastatellut ovat poliiseja, syyttäjiä ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Tulosten perusteella kriminalisoinnista huolimatta kuritusväkivaltaa ei edelleenkään nähdä läheskään kaikissa tapauksissa rikosprosessiin kuuluvana asiana. Rikosprosessin ulkopuolelle rajataan erityisesti tapauksia, joissa väkivalta on ollut lievähköä, eikä perheeseen ole kohdistunut aiempia rikosilmoituksia. Rajanvedon harkintaan vaikuttavat myös tiedot perheen taustasta sekä ajatukset väkivallan taustasyistä ja lastensuojelun edellytyksistä työskennellä perheen kanssa. Kuritusväkivallan rajaamista rikosprosessin ulkopuolelle perustellaan avun ja tuen tarjoamisen ensisijaisuudella, rikosprosessin negatiivisella merkityksellä perheen hyvinvoinnille sekä lastensuojelun roolilla väkivallan moitittavuuden osoittamisessa. Tulokset osoittavat myös, että poliisin vähäiset resurssit vaikuttavat ammattilaisten näkemyksiin siitä, milloin kuritusväkivalta vaatii poliisin puuttumista asiaan. Artikkelissa kuvatut tekijät auttavat selittämään eroja kuritusväkivallan lainsäädännöllisen ja käytännöntason kriminalisoinnin välisestä erosta Suomessa
References
Brooks, L. W. (2015). Police Discretionary Behavior: A Study of Style. Teoksessa: Dunham R. & Alpert G. P. (toim). Critical Issues in Policing. Contemporary Readings. 7th edition (s. 122-142). Illinois: Waveland Press.
Child Welfare Information Gateway. (2021). Cross-reporting among agencies that respond to child abuse and neglect. U.S. Department of Health and Human Services, Administration for Children and Families, Children’s Bureau. Saatavilla osoitteessa: Cross-Reporting Among Agencies That Respond to Child Abuse and Neglect | Child Welfare Information Gateway
Committee on the Rights of the Child. General Comment No. 8 (2006). The right of the child to protection from corporal punishment and other cruel or degrading forms of punishment. CRC/C/CG/8.
Committee on the Rights of the Child. General comment No. 13 (2011): The right of the child to freedom from all forms of violence. CRC/C/GC/13.
Davis, K. C. (1969). Discretionary justice: A preliminary inquiry. Baton Rouge: Louisiana State University Press.
Diemer, K., Ross, S., Humphreys, C., & Healey, L. (2017). A ‘double edged sword’: Discretion and compulsion in policing domestic violence. Police Practice and Research, 18(4), 339–351. https://doi.org/10.1080/15614263.2016.1230853
Esitutkintalaki 22.7.2011/805.
Ellonen, N. (2012). Kurin alaiset: lasten ja vanhempien välisten ristiriitojen ratkaiseminen perheissä. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 103.
Ellonen, N. & Pösö, T. (2014) Hesitation as a system response to children exposed to violence. International Journal of Children’s Rights 22 (4), 730–747. https://doi.org/10.1163/15718182-02204001
Fadjukoff, M., Hautamäki, S., Hakala, V., & Ellonen, N. (2023). Lasta-seula-malli lapsiin kohdistuvan väkivallan rikosepäilyjen selvittämisen välineenä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja; No. 61. Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-087-5
Fagerlund, M. (2023) Lähisuhdeväkivallan rikosluonteen rajanveto poliisin puuttumisen näkökulmasta. Helsingin yliopisto. Tutkimuksia 9/2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0698-8
Fagerlund, M., & Ellonen, N. (2023). Rikosprosessin kesto lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa vuosina 2014–2022. Barnahus in Finland – Ensuring child-friendly justice through the effective operation of the barnahusunits in Finland. Council of Europe.
Fredman, M. K., Tolvanen, M., Viitanen, M., & Kanerva, J. (2020). Esitutkinta ja pakkokeinot. Alma Talent.
HE 78/2010 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 21 luvun 16 §:n muuttamisesta.
HE 222/2010 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi.
HE 164/2014 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Heinonen, A. (2016). The Construction of ‘Disciplinary’ Violence Against Children—Social Workers’, Police Officers’ and Parents’ Rationales.
Heinonen, A., & Ellonen, N. (2014). ‘Crime or not?’ – police officers’ perceptions of disciplinary violence, its criminalisation and its investigation. Policing and Society, 26(5), 503–521. https://doi.org/10.1080/10439463.2014.989151
Humppi, S. M., & Ellonen, N. (2010). Lapsiin kohdistuva väkivalta ja hyväksikäyttö: tapausten tunnistaminen, rikosprosessi ja viranomaisten yhteistyö. (Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia; Nro 40). Poliisiammattikorkeakoulu.
Husa, S. (2010). Finland: Children’s right to protection. Teoksessa: Durrant, E. & Smith, A. (toim.) Global pathways to abolishing physical punishment (s. 138-149). Routledge. https://doi.org/10.4324/9780203839683
Kotanen, R. (2018). Establishing Laws and Policies on Parent to Child Violence in Finland 1965–1983. Children & Society, 32(2), 110-120. https://doi.org/10.1111/chso.12234
Kotanen, R. (2022). Creating and Maintaining Structural Hindrances to Criminal Justice Control–A Policy Analysis on the Normalisation of Parental Violence as a Crime in Finland. Social & Legal Studies, 31(2), 261-281. https://doi.org/10.1177/09646639211020820
Kumpula, K. (2013). 8-vuotiaan kuolemaan johtaneet tapahtumat. Oikeusministeriön julkaisu, 32, 2013. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-300-9
LA 46/2012 vp: Lakialoite lastensuojelulain 25 §:n muuttamisesta.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 11.7.1997/689.
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417. Säädökset alkuperäisinä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070417#Pidm46111190770400
Liljegren, A., Berlin, J., Szücs, S., & Höjer, S. (2021). The police and ‘the balance’—managing the workload within Swedish investigation units. Journal of Professions and Organization, 8(1), 70-85. https://doi.org/10.1186/s12893-021-01336-7
McTavish, J. R., Kimber, M., Devries, K., Colombini, M., MacGregor, J. C., Wathen, N., & MacMillan, H. L. (2019). Children’s and caregivers’ perspectives about mandatory reporting of child maltreatment: a meta-synthesis of qualitative studies. BMJ open, 9(4), 1-13. https://doi.org/10.1136/bmjopen-2018-025741
Mielityinen, L., Hautamäki, S., Hakala, V., Fagerlund, M., & Ellonen, N. (2023). Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022: Määrät, piirteet ja niiden muutokset 1988–2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:5. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-7158-5
Molander, A., Grimen, H., & Eriksen, E. O. (2012). Professional Discretion and Accountability in the Welfare State. Journal of Applied Philosophy, 29(3), 214–230. https://doi.org/10.1111/j.1468-5930.2012.00564.x
Myhill, A., & Johnson, K. (2016). Police use of discretion in response to domestic violence. Criminology & Criminal Justice, 16(1), 3–20. https://doi.org/10.1177/1748895815590202
Paasivirta, A. (2021). Kovemmin käsin – suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2021. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 7/2021.
PTK 99/2012 vp: Täysistunnon pöytäkirja 18.10.2012
Pösö T. 1997. Finland: child abuse as a family problem. Teoksessa: Gilbert, N. (toim.) Combatting Child Abuse. Oxford University Press: Oxford; 143–163.
Quarles van Ufford, S., Heimer, M., Schön, U. K., & Linell, H. (2022). The Swedish social services’ police reporting and children’s access to protection and support in child abuse cases: A quantitative content analysis. Child Abuse & Neglect, 133, 105828–105828, https://doi.org/10.1016/j.chiabu.2022.105828
Quarles van Ufford, S., Heimer, M., Schön, U. K., & Linell, H. (2024). Discretion and Strategies for Investigating Child Abuse: Social Workers’ Conceptions of Child Abuse Investigations and Police Reporting. The British Journal of Social Work, 54(4), 1554-1573. https://doi.org/10.1093/bjsw/bcad243
Ritchie, J., Lewis, J., Nicholls, C. M., & Ormston, R. (2003). Qualitative Research Practice : A Guide for Social Science Students and Researchers. London: sage.
Rowe, M. (2007). Rendering Visible the Invisible: Police Discretion, Professionalism and Decision-making. Policing and Society, 17(3), 279–294. https://doi.org/10.1080/10439460701497352
Sandberg K. (2018) The Role of the United Nations Committee on the Rights of the Child in Elimination Corporal Punishment in the Home. Teoksessa Saunders, B., Leviner, P., & Naylor, B. (toim.), Corporal punishment of children: comparative legal and social developments towards prohibition and beyond (Vol. 4) (s. 39–56). BRILL. https://doi.org/10.1163/9789004355972
Sariola, H. (2014). Herra Koivuniemi pantu viralta – 30 vuotta ruumiillisen kurittamisen kieltämisestä. Lastensuojelun Keskusliiton Taloustutkimuksella Teettämän Kyselyn Tulokset. Lastensuojelun Keskusliitto, Helsinki.
Saunders, B., Leviner, P., & Naylor, B. (2018). Corporal Punishment of Children: Comparative Legal and Social Developments Towards Prohibition and Beyond. (Vol. 4) BRILL. https://doi.org/10.1163/9789004355972
Stith, S. M., Liu, T., Davies, L. C., Boykin, E. L., Alder, M. C., Harris, J. M., ... & Dees, J. E. M. E. G. (2009). Risk factors in child maltreatment: A meta-analytic review of the literature. Aggression and violent behavior, 14(1), 13–29. https://doi.org/10.1016/j.avb.2006.03.006
StVM 59/2006 vp - HE 252/2006 vp: Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö hallituksen esitykseen lastensuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. Viiteajankohta: 2023. ISSN=2342--9151. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 17.10.2024]. Saantitapa: https://stat.fi/julkaisu/cln32gnj49hev0cutpmcsm4ko
YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 60/1991, LOS). Saatavilla osoitteessa: https://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2
Downloads
Published
Issue
Section
License
Copyright (c) 2025 KriminologiaJulkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
