Reaaliaikainen kasvojentunnistus ja teknologiset kuvitelmat Ison-Britannian kriminaalipolitiikassa
DOI:
https://doi.org/10.54332/krim.161839Avainsanat:
valvonta, teknologia, poliisityö, kriminaalipolitiikka, arkistotutkimusAbstrakti
Ison-Britannian poliisilaitokset ovat viime vuosina kokeilleet reaaliaikaisen kasvojentunnistusteknologioiden käyttöä julkisilla paikoilla. Vaikka kansalaisjärjestöt ja kansanedustajat ovat kritisoineet näiden valvontateknologioiden epätarkkuutta ja sääntelyn puutetta, niiden käyttö on yleistynyt tasaista tahtia. Tässä artikkelissa tarkastellaan kasvojentunnistuksen tulevaisuusnäkymien vaikutusta Ison-Britannian kriminaalipolitiikkaan.
Artikkelin teoreettinen viitekehys perustuu odotusten sosiologiaan. Odotusten sosiologian mukaan teknologiset kuvitelmat voivat jäsentää poliittista keskustelua esittämällä spekulatiivisia tulevaisuusnäkymiä väistämättömänä ja toivottavana sekä sulkemalla pois vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Tämän viitekehyksen puitteissa analysoin kasvojentunnistukseen liittyvän parlamenttikeskustelun kehitystä Isossa-Britanniassa vuosina 2009–2025. Empiirisenä aineistona toimii Hansard-parlamenttiarkisto ja metodina laadullinen, temaattinen sisällönanalyysi.
Teknologiset kuvitelmat vaikuttivat merkittävästi digitaaliseen valvontaan liittyvään kriminaalipoliittiseen keskusteluun ulkoisten tapahtumien ja tutkimustiedon lisäksi. Tekoälybuumin siivittämänä optimistiset kuvitelmat ovat viime vuosina nousseet näkyvämmäksi kuin aiempien vuosien varoittavat kuvitelmat Orwellilaisesta valvontayhteiskunnasta, ja kasvojentunnistuksen käyttö on laajentunut. Nykyään vallitsevat kuvitelmat ovat kuitenkin edistäneet kriittistä kriminaalipoliittista keskustelua korostamalla teknisen kehityksen poliittisia ulottuvuuksia.
Lähdeviitteet
Bazzani, G. (2023). Futures in action: Expectations, imaginaries and narratives of the future. Sociology, 57(2), 382–397. https://doi.org/10.1177/00380385221138010
Benedict, T. J. (2022). The computer got it wrong: Facial recognition technology and establishing probable cause to arrest. Washington and Lee Law Review, 79(2), 849–898.
Big Brother Watch. (2023, May 22). Understanding live facial recognition statistics. https://bigbrotherwatch.org.uk/blog/understanding-live-facial-recognition-statistics/#:~:text=The%20vast%20majority%20of%20matches,alerts%2C%20were%20a%20correct%20match (viitattu 16.5.2025)
Biometrics and Surveillance Camera Commissioner. (2022, March 3). Amended Surveillance Camera Code of Practice. Gov.Uk. https://www.gov.uk/government/publications/update-to-surveillance-camera-code/amended-surveillance-camera-code-of-practice-accessible-version (viitattu 16.5.2025)
Bradford, B., Yesberg, J. A., Jackson, J., & Dawson, P. (2020). Live facial recognition: Trust and legitimacy as predictors of public support for police use of new technology. The British Journal of Criminology, 60(6), 1502–1522. https://doi.org/10.1093/bjc/azaa032
Buolamwini, J., & Gebru, T. (2018). Gender shades: Intersectional accuracy disparities in commercial gender classification. Proceedings of Machine Learning Research, 81, 1–15.
Campbell, E. (2025). Techno-digital policing and speculative fictions: Towards a criminology of the future. Crime, Media, Culture, 21(1), 69–95. https://doi.org/10.1177/17416590241253543
Cole, S. A. (2001). Suspect Identities: A History of Fingerprinting and Criminal Identification. Harvard University Press.
College of Policing. (2022, March 22). Live facial recognition: Authorised professional practice. https://www.college.police.uk/app/live-facial-recognition (viitattu 16.5.2025)
Demirsu, I. (2017). Counter-terrorism and the Prospects of Human Rights: Securitizing Difference and Dissent. Palgrave Macmillan.
Ellery, B. (2025, March 23). UK’s first permanent facial recognition cameras installed in London. The Times. https://web.archive.org/web/20250401123906/https://www.thetimes.com/uk/london/article/croydon-to-get-uks-first-permanent-facial-recognition-cameras-0b6hhxhc7 (viitattu 16.5.2025)
Euroopan parlamentti. (2025). EU:n tekoälysäädös on ensimmäinen laatuaan. https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20230601STO93804/eu-n-tekoalysaados-on-ensimmainen-laatuaan (viitattu 16.5.2025)
Fair Trials. (2021). Automating Injustice: The Use of Artificial Intelligence & Automated Decision-making Systems in Criminal Justice in Europe. https://www.fairtrials.org/app/uploads/2021/11/Automating_Injustice.pdf (viitattu 16.5.2025)
Feenberg, A. (2006). What is philosophy of technology? In J. R. Dakers (eds.) Defining Technological Literacy-Towards an Epistemological Framework (pp. 5–16). Palgrave-Macmillan.
Fussey, P., & Murray, D. (2019). Independent report on the London Metropolitan Police Service’s trial of live facial recognition technology. The Human Rights, Big Data and Technology Project. https://repository.essex.ac.uk/24946/1/London-Met-Police-Trial-of-Facial-Recognition-Tech-Report-2.pdf (viitattu 16.5.2025)
Fussey, P., & Murray, D. (2025) Facial Recognition Surveillance: Policing and Human Rights in the Age of Artificial Intelligence. Oxford University Press.
Grace, J. (2023). Exploring algorithmic justice for policing data analytics in the United Kingdom. In A. Roberts, J. Purshouse, & J. Bosland (Eds.), Privacy, Technology, and the Criminal Process (pp. 18–38). Routledge.
Guiney, T. (2020). Excavating the archive: Reflections on a historical criminology of government, penal policy and criminal justice change. Criminology & Criminal Justice, 20(1), 76–92. https://doi.org/10.1177/1748895818810333
House of Lords. (2022). Technology rules? The advent of new technologies in the justice system. Justice and Home Affairs Committee: 1st Report of Session 2021–22. https://publications.parliament.uk/pa/ld5802/ldselect/ldjusthom/180/180.pdf (viitattu 16.5.2025)
Jaakola, J. (2024). Iäkkäiden hoivapalveluiden teknologisoituminen ja suurten odotusten petollisuus. Janus Sosiaalipolitiikan Ja Sosiaalityön Tutkimuksen Aikakauslehti, 32(3), 328–334. https://doi.org/10.30668/janus.142485 (viitattu 16.5.2025)
Kaakinen, M. (2025). Tärkeä opas tietoon perustuvaan kriminaalipolitiikkaan. Kriminologia, 5(1), 144–146. https://doi.org/10.54332/krim.159909
Kivivuori, J. (2024). Crime and Civilization: The Birth of Criminology in the Early Nineteenth Century. Oxford University Press.
Kostiainen, A., & Mäkinen, L. (2025, May 15). Poliisin toimivaltuuksien kasvattamista ei pidä jatkaa loputtomiin. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011234592.html (viitattu 16.5.2025)
Lawless, C. J. (2022). The evolution, devolution and distribution of UK Biometric Imaginaries. BioSocieties, 17(3), 506–526. https://doi.org/10.1057/s41292-021-00231-x
Löytömäki, S. (2025, February 5). Miljoonien suomalaisten sormenjäljet voivat päätyä poliisin käyttöön. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011010281.html (viitattu 16.5.2025)
Lyon, D. (2018). The Culture of Surveillance: Watching as a Way of Life. Wiley.
Mackieson, P., Shlonsky, A., & Connolly, M. (2019). Increasing rigor and reducing bias in qualitative research: A document analysis of parliamentary debates using applied thematic analysis. Qualitative Social Work, 18(6), 965–980. https://doi.org/10.1177/1473325018786996
Mersinoglu, Y. C. (2024, October 3). Met police use of facial recognition in London surges. Financial Times. https://www.ft.com/content/c33322a7-eba7-4299-8172-4ce1d4e88908 (viitattu 16.5.2025)
Niiniluoto, I. (2020). Tekniikan filosofia. Gaudeamus.
Ortamo, S. (2020, August 1). Poliisi on saanut rikollisia kiinni kasvoja tunnistavan tekoälyn avulla ja haluaisi laajentaa valtuuksiaan – testasimme, miten kone toimii. Yle. https://yle.fi/a/3-11448002 (viitattu 16.5.2025)
Orwell, G. (1949). 1984. Secker & Warburg.
Oxley, G., Uwazuruike, A., Lalic, M., Samuel, H., & Downs, W. (2024). Police use of live facial recognition technology. House of Commons Library. https://researchbriefings.files.parliament.uk/documents/CDP-2024-0144/CDP-2024-0144.pdf (viitattu 16.5.2025)
Richards, N. (2022). Why Privacy Matters. Oxford University Press.
Ritchie, K. L., Cartledge, C., Growns, B., Yan, A., Wang, Y., Guo, K., Kramer, R. S. S., Edmond, G., Martire, K. A., San Roque, M., & White, D. (2021). Public attitudes towards the use of automatic facial recognition technology in criminal justice systems around the world. PLOS ONE, 16(10), e0258241. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0258241
Sachoulidou, A. (2023). Going beyond the “common suspects”: To be presumed innocent in the era of algorithms, big data and artificial intelligence. Artificial Intelligence and Law. https://doi.org/10.1007/s10506-023-09347-w
Schuilenburg, M., & Soudijn, M. (2023). Big data policing: The use of big data and algorithms by the Netherlands Police. Policing: A Journal of Policy and Practice, 17, paad061. https://doi.org/10.1093/police/paad061
Singler, S. (2021). Biometric statehood, transnational solutionism and security devices: The performative dimensions of the IOM’s MIDAS. Theoretical Criminology, 25(3), 454–473. https://doi.org/10.1177/13624806211031245
Singler, S. (2024). “Do It Yourself!” Pedagogical Performances, Technical Expertise, and Crimmigration Control in the IOM’s Capacity-Building Practices in Nigeria. Geopolitics. https://doi.org/10.1080/14650045.2024.2331802
Singler, S. (2025a) Outsourcing Crimmigration Control: Digital Borders, the IOM, and Biometric Statehood. Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/9780198927525.001.0001
Singler, S. (2025b). Surveillance evangelism: Private technology companies and the digital futures of crimmigration control. Theoretical Criminology, 29(3): 365–386. https://doi.org/10.1177/13624806251336758
Skelton, S. (2019, March 22). UK police should not deploy live facial recognition technology until issues are resolved, MPs told. ComputerWeekly. https://www.computerweekly.com/news/252460016/UK-police-should-not-deploy-live-facial-recogntion-technology-until-issues-are-resolved-MPs-told (viitattu 16.5.2025)
Stratton, G., Powell, A., & Cameron, R. (2017). Criminal justice in digital society: Towards a “digital criminology”? International Journal for Crime, Justice and Social Democracy, 6(2), 17–33. DOI:10.5204/ijcjsd.v6i2.355
Tubex, H., Chisholm, R., Tulich, T., Skead, N., & Murray, S. (2025). A criminological analysis of proceeds of crime legislation in three Australian states. Criminology & Criminal Justice, 25(2), 591–611. https://doi.org/10.1177/17488958221136210
US Department of Justice. (2024). Artificial intelligence and criminal justice: Final report. https://www.justice.gov/olp/media/1381796/dl (viitattu 16.5.2025)
van Lente, H. (2012). Navigating foresight in a sea of expectations: Lessons from the sociology of expectations. Technology Analysis & Strategic Management, 24(8), 769–782. https://doi.org/10.1080/09537325.2012.715478
Welsh, W., & Harris, P. (2016). Criminal Justice Policy and Planning: Planned Change (5th ed.). Routledge.
Wood, M. (2021) Rethinking how technologies harm. The British Journal of Criminology, 61(3): 627–647. https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.1093/bjc/azaa074
Wyatt, S. (2023) Technological determinism: What it is and why it matters. In G. Robson and J. Tsou (eds.) Technology Ethics: A Philosophical Introduction and Readings (pp. 26–33). Routledge.
Zalnieriute, M. (2025). Facial recognition surveillance and public space: Protecting protest movements. International Review of Law, Computers & Technology, 39(1), 116–135. https://doi.org/10.1080/13600869.2023.2295690
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2025 KriminologiaJulkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
