Talousrikokset: uhka vai mahdollisuus?
Empiirisiä oikeustutkimuksia talousrikoksista
Abstrakti
Laura Paasosen väitöskirja ”Talousrikokset: uhka vai mahdollisuus? - empiirisiä oikeustutkimuksia talousrikoksista” tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa 15.12.2023. Vastaväittäjänä toimi työelämäprofessori Kai Kotiranta Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Mikko Aaltonen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöskirjan yhteenveto on luettavissa verkko-osoitteessa: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/30918.
Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin talousrikoksia. Talousrikokset eivät ole yleensä niin paljon julki-sen huomion kohteena kuin muut rikokset, vaikka niistä jonkin verran uutisoidaankin. Talousrikoksia ei myöskään yleensä mielletä kovin ”pahoiksi” rikoksiksi, koska ne eivät suoraan vaaranna kenenkään henkeä tai terveyttä. Voin myös itse myöntää, että näin ajattelen minäkin. Talousrikollisuus on kuitenkin koko yhteiskunnan kannalta merkittävä rikollisuuden muoto, joka vaikuttaa taloudellisen puolensa kautta merkittävästi koko yhteiskuntaan, myös meihin veronmaksajiin.
Rikollisuus muuttaa jatkuvasti muotoaan yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä. Muutoksiin on vaikuttanut erityisesti teknologian kehitys, koska se on mahdollistanut esimerkiksi talousrikollisuudessa erilaiset rikosten tekotavat ja yhdistänyt rikosten tekijät ympäri maailmaa. Talousrikoksista koituukin tänä päivänä huomattavia vahinkoja muun muassa yhteiskunnalle ja yrityksille. Esimerkiksi vuonna 2021 poliisi kirjasi pakkokeinoin haltuun saatua rikoshyötyä yhteensä noin 40 miljoonaa euroa, ja poliisin tutkimissa talousrikosasioissa arvioidut rikosvahingot olivat kyseisenä vuonna yhteensä noin 163 miljoonaa euroa (Vero, 2022). Kyse on hyvin merkittävästä rikollisuuden muodosta. Talousrikosten torjuntaan tehdyistä panostuksista huolimatta suuri osa rikoksista jää kuitenkin piiloon.
