Vankeusmaantieteellinen näkökulma Turun kehruuhuoneeseen, 1820–1825
DOI:
https://doi.org/10.54332/krim.125038Avainsanat:
kehruuhuone, vankeusmaantiede, kerroksellisuus, välittävä alue, stigmaAbstrakti
Turun kehruuhuone oli vankila, jonka asukkaat olivat 1820-luvulta lähtien pääasiassa irtolaisuudesta vangittuja naisia. Artikkeli esittelee vankeusmaantieteellisiä tulkintamalleja niukkaan lähdeaineistoon, jota laitoksen hallinto tuotti vuosina 1820–1825. Tutkimustehtävänä on selvittää yhtäältä, millaisia toimintaperiaatteita hallinto toteutti laitoksen tiloista päättäessään, ja toisaalta, millaisia toimintamahdollisuuksia nämä tilat loivat vangeille. Artikkelissa esitetään, että vankilatilan eri funktiot toteutuivat samanaikaisesti kerroksina, joiden tiheys vaihteli tilassa ja ajassa. Lisäksi tuodaan esiin laitoksen sairashuone, kirkko ja romanitaustaisille vangeille varattu huone välittävinä alueina, joissa vankien saattoi olla
mahdollista käyttäytyä ”normaalista” poikkeavalla tavalla. Artikkelissa todetaan myös, että vankilan tiloissa vietetty aika ei välttämättä jättänyt vankeihin pysyvää kehollista stigmaa, sillä laitoksen olot eivät olleet huonommat kuin köyhällä kansalla keskimäärin ja koska hallinto pyrki välttämään leiman syntymistä.
Lähdeviitteet
Caputo-Levine, D. (2013). The yard face: The contributions of inmate interpersonal violence to carceral habitus. Ethnography, 14(2), 168–185. https://doi.org/10.1177/1466138112457299
Crewe, B. & Warr, J. & Bennett, P. & Smith, A. (2014). The emotional geography of prison life. Theoretical Criminology, 18(1), 56–74. https://doi.org/10.1177/1362480613497778
Dirsuweit, T. (1999). Carceral spaces in South Africa: A case study of institutional power, sexuality, and transgression in a women’s prison. Geoforum, 30, 71–83. https://doi.org/10.1016/S0016-7185(98)00030-X
Foucault, M. (2005). Tarkkailla ja rangaista (käänt. E. Nivanka). Helsinki: Otava.
Hannula, I. (1981). Vankeinhoitoon liittyvän lainsäädännön historiaa 1881–1975. Teoksessa E. Suominen (toim.) Suomen vankeinhoidon historiaa, osa 1: Katsauksia vankeinhoidon kehitykseen (s. 85–177). Helsinki: Valtion painatuskeskus.
Harjula, M. & Annola, J. & Ekholm, L. (2021). Etniset ja sosiaaliset vähemmistöt Suomessa. Teoksessa P. Markkola, M. Niemi & P. Haapala (toim.) Suomalaisen yhteiskunnan historia 1400–2000 (s. 289–325). Tampere: Vastapaino.
Jewkes, Y. (2013). On carceral space and agency. Teoksessa D. Moran, N. Gill & D. Conlon (toim.) Carceral Spaces: Mobility and Agency in Imprisonment and Migrant Detention (s. 127–132). Farnham: Ashgate.
Letto-Vanamo, P. & Ylikangas, H. (1981). Hajapiirteitä laillisen vapaudenriiston ja sen toimeenpanon kehityksestä esiteollisena aikana. Teoksessa E. Suominen (toim.) Suomen vankeinhoidon historiaa, osa 1: Katsauksia vankeinhoidon kehitykseen (s. 37–84). Helsinki: Valtion painatuskeskus.
McGeachan, C. (2019). "A Prison within a prison”?: Examining the enfolding spatialities of care and control in the Barlinnie Special Unit. Area, 51(2), 200–207. https://doi.org/10.1111/area.12447
Milhaud, O. & Moran, D. (2013). Penal space and privacy in French and Russian prisons. Teoksessa D. Moran, N. Gill & D. Conlon (toim.) Carceral Spaces: Mobility and Agency in Imprisonment and Migrant Detention (s. 167–182). Farnham: Ashgate.
Moran, D. (2015a). Afterword. Teoksessa K. Morin & D. Moran (toim.) Historical Geographies of Prisons: Unlocking the Usable Carceral Past. (s. 219–223). London & New York: Taylor & Francis. https://doi.org/10.4324/9781315724997-13
Moran, D. (2015b). Carceral Geography: Spaces and Practices of Incarceration. Taylor & Francis Group. E-kirja.
Nygård, T. (1998). Erilaisten historiaa. Marginaaliryhmät Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Jyväskylä: Atena.
Repo, V. (2020). Confined to Space: Perspectives on Carceral Geography. Turku: University of Turku.
Philo, C. & Parr, H. & Burns, N. (2017). The rural Panopticon. Journal of Rural Studies, 51, 230–239. https://doi.org/10.1016/j.jrurstud.2016.08.007
Pukero, P. (2009). Epämääräisestä elämästä kruunun haltuun. Irtolaisuuden ja huono-osaisuuden kontrolli Itä-Suomessa 1860–1885. Joensuu: Joensuun yliopisto.
Pulma, P. (1994). Vaivaisten valtakunta. Teoksessa J. Jaakkola, P. Pulma, M. Satka & K. Urponen (toim.) Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva: Suomalaisen sosiaalisen turvan historia (s. 15–70). Helsinki: Sosiaaliturvan keskusliitto.
Schneider, L.T. (2023). Let me take a vacation in prison before the streets kill me! Rough sleepers’ longing for prison and the reversal of less eligibility in neoliberal carceral continuum. Punishment and Society, 25(1), 60–79. https://doi.org/10.1177/14624745211010222
Sibley, D. & van Hoven. B. (2009). The contamination of personal space: Boundary construction in a prison environment. Area, 41(2), 198–206. https://doi.org/10.1111/j.1475-4762.2008.00855.x
Smoyer, A. & Blankenship, K. M. (2014). Dealing food: Female drug users’ narratives about food in a prison place and implications for their health. International Journal of Drug Policy, 25(3), 562–568. https://doi.org/10.1016/j.drugpo.2013.10.013
Vainio-Korhonen, K. (2018). Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. Helsinki: SKS.
Virtanen, V. (1944). Suomen vankeinhoito I. Helsinki: SKS.
Wahidin, A. (2002). Reconfiguring older bodies in the prison time machine. Journal of Aging and Identity, 7(3), 177–193. https://doi.org/10.1023/A:1019764506372
Wahidin, A. & Tate, S. (2005). Prison (e)scapes and body tropes: Older women in the prison time machine. Body & Society, 11(2), 59–79. https://doi.org/10.1177/1357034X05052462
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2023 KriminologiaJulkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
