Nuorisojengien jäsenten rikoskäyttäytyminen ja paineteoreettiset riskitekijät suomalaisen kyselyaineiston valossa

Abstrakti

Tutkimuksessa tarkastellaan nuorisojengien jäsenten rikoskäyttäytymistä sekä Robert Agnew’n yleisen paineteorian mukaisten riskitekijöiden kokemisen yhteyttä nuorisojengien jäsenyyteen. Tutkimuksessa hyödynnetään kansainvälisen nuorisorikollisuuskyselyn (ISRD-4) Suomen otosta, joka on kerätty Helsingin ja Turun kouluissa vuonna 2022  (N=1 913). Tarkastelemme paineteoreettisina selittäjinä koettua ryhmäsyrjintää, nuoren perheen taloudellista tilannetta, haitallisia lapsuudenkokemuksia sekä rikoksen uhriksi joutumista. Nuorisojengien jäseniä verrataan sekä muihin rikoksia tehneisiin nuoriin että niihin nuoriin, jotka eivät olleet tehneet kyselyssä mitattuja rikoksia. Tavoitteena on tarkastella, liittyykö nuorisojengien jäsenyyteen muusta nuorisorikollisuudesta poikkeavia piirteitä. Aineiston nuorista 5,3 % on Eurogang-määritelmän mukaisen nuorisojengin jäseniä ja lisäksi tehnyt vähintään yhden mitatun rikosteon kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Nuorisojengien jäsenten tekemiä tyypillisimpiä rikoksia ovat omaisuusrikokset (76,9 % jengien jäsenistä). Sen sijaan väkivaltarikokset ovat harvinaisempia (39,0 %). Kun nuorisojengien jäseniä verrataan rikoksia tekemättömiin nuoriin, voimakkain yhteys jengijäsenyyteen on rikoksen uhriksi joutumisella. Sen sijaan koetun ryhmäsyrjinnän yhteys nuorisojengien jäsenyyteen ei ole tilastollisesti merkitsevä. Mikään mitatuista paineteoreettisista riskitekijöistä ei ole erityinen nuorisojengien jäsenille vaan samat riskitekijät korostuvat myös niiden nuorten kohdalla, jotka ovat tehneet rikoksia mutta eivät ole nuorisojengien jäseniä.