Terapeuttien ja nuorten kokemuksia virtuaalitodellisuudesta osana vaikeasti käytöshäiriöisten nuorten myötätuntokeskeistä lyhytterapiainterventiota

Abstrakti

Vaikeasti käytöshäiriöisten nuorten psykososiaalinen terapeuttinen hoito on haastavaa, sillä heillä on usein vaikeuksia motivoitua interventioihin ja sitoutua niihin. Hoidon ajoittuminen nuoruuteen on kuitenkin tärkeää, sillä pitkittyessään vaikea käytösoireilu voi johtaa antisosiaalisen persoonallisuushäiriön kehittymiseen aikuisuudessa. Virtuaalitodellisuus (VR) on uusi ja lupaava väline nuorten vaikeiden käytöshäiriöiden hoidossa. CFT+VR-tutkimushankkeessa yhdistimme virtuaalitodellisuuden myötätuntokeskeiseen terapiaan (compassion-focused therapy, CFT), jonka käytöstä käytösoireilevien nuorten hoidossa on saatu lupaavia tuloksia.

Tämän artikkelin tavoitteena oli tarkastella sitä, miten terapeutit kokivat VR:n osana CFT-pohjaista lyhytterapeuttista interventiota sekä sitä, miten paljon intervention läpi käyneet nuoret kokivat VR:n nautittavuutta, immersiota sekä mahdollisia negatiivisia oireita. Terapeutit (n = 6) haastateltiin heidän kokemuksistaan VR:n käytöstä osana CFT:tä sekä VR:n mahdollisista hyödyistä ja haitoista. Haastattelut analysoitiin käyttämällä tulkinnallista fenomenologista analyysia. Lisäksi nuoret (n= 20) täyttivät jokaisen viiden VR-tapaamisen jälkeen VR-kokemuksen laatua sekä mahdollisia haittavaikutuksia kartoittavat itsearviomittarit.

Alustavien tulostemme perusteella virtuaalitodellisuus voi tukea vaikeasti käytöshäiriöisten nuorten hoitoa lisäämällä tunnetaitoja, motivaatiota ja hoitoon sitoutumista. Haasteina havaittiin VR-sisältöjen vaihteleva uskottavuus, tekniset ongelmat sekä yksittäisten nuorten kokemat fyysiset oireet, mikä korostaa tarvetta teknologian jatkokehitykselle ja eettiselle tarkastelulle. Tulosten perusteella VR tarjoaa lupaavan mutta vielä kehitystä vaativan työkalun vaikeasti käytöshäiriöisten nuorten psykososiaaliseen terapeuttiseen hoitoon. Tulevaisuudessa VR-interventioiden vaikuttavuutta ja hyväksyttävyyttä voidaan parantaa lisäämällä altistussisältöjen uskottavuutta ja ennakoimalla mahdolliset haittavaikutukset jo suunnitteluvaiheessa.