Vakavaa väkivaltaa tekevät nuoret
- perhetausta, oheisrikollisuus ja rikosurat suomalaisessa rekisteriaineistossa
DOI:
https://doi.org/10.54332/krim.136579Avainsanat:
nuorisorikollisuus, nuorten väkivalta, lapsuuden huono-osaisuusAbstrakti
Väkivaltarikoksia, kuten muitakin rikoksia, tehdään nuoruusiässä enemmän kuin myöhemmin elämänkaarella, mutta teot ovat tyypillisesti yksittäisiä ja lieviä. Sen sijaan vakavampi ja toistuvampi väkivaltarikollisuus kasautuu pienelle joukolle ihmisiä, joiden rikosurat tyypillisesti alkavat aikaisin, ovat suhteellisen pitkiä ja sisältävät monenlaisia rikoksia. Ilmiötä on tutkittu Suomessa toistaiseksi melko vähän.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin vakavista väkivaltarikoksista epäillyt nuoret eroavat muista väkivaltarikoksista epäillyistä nuorista sekä niistä nuorista, joita ei ole epäilty väkivaltarikoksista. Tutkimus pohjautuu rekisteriaineistoihin kaikista Suomessa vuosina 1986–1997 (N=733 571) syntyneistä nuorista. Tutkimus tarkastelee heidän rikosepäilyjään 15–20 vuoden iässä. Väkivaltarikosten määrän ja vakavuuden lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin väkivaltarikoksista epäiltyjen nuorten muuta rikollisuutta ja perhetaustaa. Lisäksi tutkimuksessa seurattiin nuorten rikosurien kehitystä 25-vuotiaaksi saakka vuosina 1986–1992 syntyneiden osalta.
Väkivallan vakavuuden ja toistuvuuden perusteella muodostettujen ryhmien välinen tarkastelu osoittaa, että vain pieni osa nuorista on epäiltynä vakavasta väkivaltarikoksesta
(0,7 %) tai toistuvasti lievistä väkivaltateoista (0,5 %). Nämä nuoret ovat kuitenkin varsin rikosaktiivisia, sillä vakavan ja toistuvan väkivallan ryhmissä tehdään henkilömäärään
suhteutettuna kaikkein eniten myös muita rikoksia, ja he jatkavat rikoskäyttäytymistä
muita nuoria pidempään. Lisäksi heidän lapsuutensa näyttäytyy muihin nuoriin verrattuna erityisen huono-osaisena. Vakavaa ja toistuvaa väkivaltaa tekevien nuorten varhainen tunnistaminen ja tukeminen on tärkeää väkivaltarikosten ehkäisemiseksi.
Lähdeviitteet
Danielsson, P. (2022). Nuorten väkivaltarikollisuuden määrä ja piirteet poliisin tietoon tulleen rikollisuuden valossa. Helsinki: Keskusrikospoliisi, Tiedusteluosasto. https://poliisi.fi/documents/25235045/0/raportti-nuorten-vakivaltarikollisuus-poliisi.pdf/5707ff63-fce5-b1a3-83ed-6ae62808adfa/raportti-nuorten-vakivaltarikollisuus-poliisi.pdf/raportti-nuorten-vakivaltarikollisuus-poliisi.pdf?t=1646715994222 (luettu 11.5.2022).
Elonheimo, H. (2014). Evidence for the crime drop: Survey findings from two Finnish cities between 1992 and 2013. Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention, 15(2), 209–217. https://doi.org/10.1080/14043858.2014.939458
Elonheimo, H., Sourander, A., Niemelä, S., Nuutila, A.-M., Helenius, H., Sillanmäki, L., Ristkari, T., & Parkkola, K. (2009). Psychosocial correlates of police-registered youth crime. A Finnish population-based study. Nordic Journal of Psychiatry, 63(4), 292–300. https://doi.org/10.1080/08039480902727058
Falk, Ö., Wallinius, M., Lundström, S., Frisell, T., Anckarsäter, H., & Kerekes, N. (2014). The 1 % of the population accountable for 63 % of all violent crime convictions. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology, 49(4), 559–571. https://doi.org/10.1007/s00127-013-0783-y
Farrington, D. B. (1998). Predictors, Causes, and Correlates of Male Youth Violence. Crime and Justice, 24, 421–475. https://doi.org/10.1086/449284
Haapakangas, K. (2020). Nuorten rikollisuus on laskussa – mutta pieni joukko nuorista tekee yhä enemmän ja vakavampia rikoksia. Tieto & Trendit. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/nuorten-rikollisuus-on-laskussa-mutta-pieni-joukko-nuorista-tekee-yha-enemman-ja-vakavampia-rikoksia/ (luettu 5.1.2022)
Hay, C., Fortson, E. N., Hollist, D. R., Altheimer, I., & Schaible, L. M. (2007). Compounded Risk: The Implications for Delinquency of Coming from a Poor Family that Lives in a Poor Community. Journal of Youth and Adolescence, 36(5), 593–605. https://doi.org/10.1007/s10964-007-9175-5
Kaakinen, M., & Näsi, M. (2021a). Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2020. Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. http://hdl.handle.net/10138/326622
Kaakinen, M., & Näsi, M. (2021b). Nuorisorikollisuuden esiintyvyys ja tekomäärät Suomessa 1995–2020. Kriminologia, 1(1), 5–19. https://doi.org/10.54332/krim.109017
Kaakinen, M. & Näsi, M. (2021c) Nuorisorikollisuus. Teoksessa Kolttola, Ilari (toim.) Rikollisuustilanne 2020. Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa. Katsauksia 49/2021. Helsinki: Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. http://hdl.handle.net/10138/337259
Knaappila, N., Marttunen, M., Fröjd, S., Lindberg, N., & Kaltiala-Heino, R. (2019). Changes in delinquency according to socioeconomic status among Finnish adolescents from 2000 to 2015. Scandinavian Journal of Child and Adolescent Psychiatry and Psychology, 7, 52–59. https://doi.org/10.21307/sjcapp-2019-008
Kuula, T., & Marttunen, M. (2009). Laitoksessa rikosten vuoksi. Selvitys alaikäisenä vastentahtoisesti huostaan otetuista. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos & Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Kääriälä, A., & Gyllenberg, D., Sund, R., Pekkarinen, E., Keski-Säntti, M., & Ristikari, T., Heino, T. & Sourander, A. (2022). The association between treated psychiatric and neurodevelopmental disorders and out-of-home care among Finnish children born in 1997. European Journal of Child & Adolescent Psychiatry 31, 1789–1798. https://doi.org/10.1007/s00787-021-01819-1
Lehti, M. (2020). Henkirikoskatsaus 2020. Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. http://hdl.handle.net/10138/319479
Moffitt, T. E. (1993). Adolescence-limited and life-course-persistent antisocial behavior: A developmental taxonomy. Psychological Review, 100(4), 674–701.
Näsi, M. & Kolttola, I. A. (2021). Pahoinpitely- ja ryöstörikokset. Teoksessa Kolttola, I. A. (toim.) Rikollisuustilanne 2020: Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa. Katsauksia 49/2021. Helsinki: Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. http://hdl.handle.net/10138/337259
Piquero, A. R., MacDonald, J., Dobrin, A., Daigle, L. E., & Cullen, F. T. (2005). Self-Control, Violent Offending, and Homicide Victimization: Assessing the General Theory of Crime. Journal of Quantitative Criminology, 21(1), 55–71. https://doi.org/10.1007/s10940-004-1787-2
Piquero, A. R., Jennings, W. G., & Barnes, J. C. (2012). Violence in criminal careers: A review of the literature from a developmental life-course perspective. Aggression and Violent Behavior, 17(3), 171–179. https://doi.org/10.1016/j.avb.2012.02.008
Pitkänen, J., Aaltonen, M., Suonpää, K., Heiskanen, L. & Martikainen, P. (2022). Nuorisorikollisuuden esiintyvyyden ja kasautumisen muutokset syntymäkohorteissa 1986–2000. Yhteiskuntapolitiikka, 87(5–6) 475–490. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112466751
Rikoslaki (39/1889)
Ristikari, T., Keski-Säntti, M., Sutela, E., Haapakorva, P., Kiilakoski, T., Pekkarinen, E., Kääriälä, A., Aaltonen, M., Huotari, T., Merikukka, M., Salo, J., Juutinen, A., Pesonen-Smith, A., & Gissler, M. (2018). Suomi lasten kasvuympäristönä: Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-152-2
Sivertsson, F., Nilsson, A., & Bäckman, O. (2021). Participation and Frequency in Criminal Convictions across 25 Successive Birth Cohorts: Collectivity, Polarization, or Convergence? Justice Quarterly, 38(6), 995–1018. https://doi.org/10.1080/07418825.2019.1699941
Snyder, H. N. (1998). Serious, violent, and chronic juvenile offenders – An assessment of the extent of and trends in officially recognized serious criminal behavior in a delinquent population. In R. Loeber & D.P. Farrington (Eds.), Serious and violent juvenile offenders: Risk factors and successful intervention, 428-444. Thousand Oaks, CA: Sage Publications.
THL. (2021). Lastensuojelu. Laatuselosteet. https://thl.fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/tilastojen-laatu-ja-periaatteet/laatuselosteet/lastensuojelu (luettu 18.1.2022)
Tilastokeskus. (2022a). FOLK perustieto—Aineistokuvaus. Taika-tutkimusaineistokatalogi. https://taika.stat.fi/fi/aineistokuvaus.html#!?dataid=FOLK_19872020_jua_perus22_001.xml (luettu 4.2.2022)
Tilastokeskus. (2022b). Rikos- ja pakkokeinotilasto. https://www.stat.fi/tilasto/rpk (luettu 3.2.2022)
Tilastokeskus. (2022c). FOLK-henkilöaineiston tulotietomoduuli. https://aineistokatalogi.fi/catalog/studies/a6946178-3c4d-432e-b4bd-7b32b80932af/datasets/56e66d05-18fd-4aa2-9c91-e64032edb605 (luettu 5.2.2022)
Tilastokeskus. (2022d). Rikosnimikkeistö 2015. Henkilöluokitukset. https://www.stat.fi/fi/luokitukset/rikokset/rikokset_21_20150101/ (luettu 4.2.2022)
Tilastokeskus. (2023). Ulkomaalaistaustaiset. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/meta/kas/ulkomaalaistaus.html (luettu 11.11.2023)
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2023 KriminologiaJulkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
